Kurkistus ammattibloggaajan elämään

Viime viikonloppuna sain ainutlaatuisen tilaisuuden päästä kurkistamaan ammatikseen, tai ainakin  ammattimaisemmin portaaliin, bloggaavien elämään Indiedaysin Bloggers' Inspiration Day ja Inspiration Blog Awards -tilaisuuksissa (kiitos ihana Suvi kutsusta!). Oli hurjan mielenkiintoista tavata bloggaajia ja tutustua hiukan sekä siihen minkälaisia asioita tapahtuu ennen postausta, että myös siihen minkälaiset yritykset tarjoavat ja millaisia yhteistyökuvioita bloggaajille. Tuon tyyppinen verkostoituminen on itselleni aivan uutta, joten keskityin niin hölmönä lähinnä ihmettelemään kaikkea, että missasin jopa muutaman paikalla olleen suosikkibloggaajani, joille olin aluperin ajatellut käydä esittäytymässä :D

Kuva: Ville Malja



Kuva: Ville Malja

Viikonloppu oli myös mukava breikki kiireisen syksyn keskelle: päivän ja illan tilaisuus, yö hotellissa  herkkuaamiaisineen ja sunnuntaina taas liian pitkästä aikaa tavatut rakkaat ystävät.... tästä ei paljon viikonloppu parane :)

Kuva: Ville Malja

Vaikka siis suureksi harmikseni onnistuinkin kävelemään ohi monista "tutuista" bloggaajista, sain kuitenkin kunnian tutustua Karkkipäivä -blogin Sanniin. Karkkipäivä on ihka ensimmäinen blogi, jota koskaan olen jäänyt lukemaan ja oli hauskaa, että Sanni oli livenä juuri niin mukava ja mutkaton tyyppi kuin blogin perusteella vuosien varrella muodostamani mielikuvakin. 

Kuva: Henri Ilanen

Illan ihanan lettikampauksen kävi loihtimassa luottokampausvelhoni Riina RH -Hair & Beautysta. Vekkihame (siis vaatekappale, jota nuoruudessani käytti ainoastaan mummoni! Enpä olisi uskonut tätäkään päivää näkeväni...) on jo jonkin aikaa ollut himotuslistallani ja nämä pippalot antoivat hyvän syyn hankkia sellaisen. Ihana himmeän kullan värinen hame on Tom Tailorin, paita noin sata vuotta sitten Zarasta hankittu luottopaita (nyt tosin ekaa kertaa päällä ilman alustoppia, toinen rasti seinään jo ;)) ja laukku äidin peruja. Ranteessa blogin kautta saadut Ideakorun ihanuudet ja korvissa Vågan korvikset.

Kuva: Ville Malja

Ai hitsi, olihan hauska reissu! Mutta yhden asian tajusin: pitäisi oikeasti hankkiutua jollekin "Näin olet valokuvissa -for dummies"- kurssille! Kateellisena seurasin sivusta ammattibloggaajia, jotka tottuneesti ottivat kauniin poseerauksen välittömästi kameran edessä. Itse taas jäädyin joka kerta pökkelöksi. Olisi mukavaa osata olla luonteva kameran edessä, oppia omat "hyvät kulmansa" ja mitä näitä nyt on. Parhaat kuvat minusta ovat nytkin nuo, joissa en tiennyt olevani kuvattavana.

Onnea muuten vielä kaikille illan aikana palkituille upeille blogaajille! Ja kiitos Indiedays mukavasta tapahtumasta, jossa sain vierailla.

Viime viikonlopun jälkitunnelmista yritän kovasti jo siirtyä toden teolla virittäytymään edessä olevaan viikonloppuun, sillä meillä juhlitaan sekä maailman ihaninta kaksivuotiasta, että tietysti kyseisen kaksivuotiaan maailman parasta isää. Luvassa siis vielä siivous- ja leivontamaraton ennen lauantai-iltapäivää ;)

Meillä muuten sataa nyt ihan kunnolla lunta! En muista koska viimeksi heti marraskuun alussa olisi ollut ihan kunnon talvi. Ihanaa <3

Osa postauksen kuvista on napattu blogitapahtuman kuvagalleriasta: kuvaaja on tällöin mainittu kuvan alla.

Uusia verhoja ja syksyn viimeisiä auringonsäteitä

Miten ihanat, aurinkoiset syyssäät hellivätkään meitä alkuviikosta! Eilen tänne sateli pieni ensilumikin, kuten ig -seuraajat tietävät. Talven kirpeys on kyllä ilmassa, mutta se tuntuu vaihteeksi ihanan raikkaalta. 

Kaivoin kamerani esiin ikuistaakseni tuon pehmoisen syysauringonvalon olohuoneessa; muistin, että uusien verhojen esittely on unohtunut.

Meillä on sohvakin nykyään noin päin: se käännettiin alunperin viime jouluna, koska tarvitsimme tilaa toiselle ruokapöydälle jotta mahdumme koko lössi syömään. Tykästyimme järjestelyyn ja sohva on nyt ollut noin kohta vuoden päivät. 

Ja toki kuvassa näkyy myös sivuun nostettu portti. Koiraporteiksi noita kai useimmiten kutsutaan, mutta meillä niitä tarvittiin lapsen, ei koirien liikkumista rajoittamaan ;) Nykyään ovat enää todella vähän käytössä kun ipana on vähän paremmin oppinut talon säännöille, mutta ovat kuitenkin vielä  paikoillaan, sillä lapsivieraiden aikaan koirat on kätevä saada pidettyä porttien eri puolella. 

Uudet verhot ovat Vallilan Makebat ja ai että tykkään niistä! Tyylihän ei vanhoista verhoista juuri muuttunut, mutta verhot olivat kipeästi uusinnan tarpeessa. Lisäksi kaksi verhoa näytti vajaalta meidän leveissä ikkunoissa, joten senkin takia halusin uudet verhot: että ei näytä siltä kuin ne loppuisivat kesken. Muistin virkistykseksi alakuvat: tältä meillä näytti ennen.

Keinutuoli on nyt uudessa järjestyksessä vähän tiellä, mutta saa kuitenkin toistaiseksi jäädä. Näitä kuvia katsellessani tajusin, että haluaisin sittenkin lattialle maton; meillähän on tosi vähän mattoja koko talossa (eteisessä toki useampi ja sitten yksi keittiössä, vessassa, kodinhoitohuoneessa ja ipanan huoneessa), jotenkin en niitä ole ihanan lautalattian kanssa kaivannut. Talveksi on ruokapöydän alle laitettu muhkea paimentolaismatto ja se onkin siinä ihana aina kylmään vuodenaikaan. Mutta nyt: olohuone tarvitsisi kyllä uuden maton. Ja uuden kattolampun! Apua, ja heti! Huh nää kuvat on kyllä raakoja, kaikki mihin silmä kotona tottuu pomppaa esiin ;D (En ole esimerkiksi edes tajunnut, että isäni 60 v -synttäreiden jäljiltä tuohon oli unohtunut vielä yksi pinnatuolikin....)

No niin, johan olinkin ollut kaksi kuukautta melko tyytyväinen siihen miltä olohuoneessa näyttää :D

Mutta millainen lamppu tuohon olohuoneeseen sitten sopisi? Erilaisia mattovaihtoehtoja keksin kyllä heti useammankin, mutta valaisimille en ole uhrannut ajatuksen puolikastakaan ennen tämän postauksen kirjoittamista. Tämä on kaikkiaan haastava talo valaisinten suhteen, sillä huonekorkeus on matala. Valaisin ei siis voi olla liian suuri, mutta toisaalta huoneet eivät ole aivan pieniä muuten, joten mittasuhteet vaativat jonkinlaista kokoa kuitenkin. Hmmm, ajatuksia?

Lauantaina kannattaakin sitten seurailla instaa, sillä luvassa on bilepäivityksiä Inspiration Blog Awards -pippaloista - ja tietenkin sitä edeltävästä Bloggers' Inspiration Day -osuudesta. Iiiik, olen ihan liekeissä koko tapahtumasta!! Lisäilen kuvia tänne bloginkin puolelle toki heti kun ehdin. Hauskaa päästä kurkkaamaan tuollaiseen tapahtumaan :) 

TallennaTallenna

Syyspuuhia

Torstaina sain viimein eteenpäin yhden kiireisenä työstämäni graduun liittyvän osion ja työprojektitkin sille mallille, että seuraavaksi pallo on palautumassa minulle vasta alkuviikosta. Hommaa toki riittäisi aina, mutta koska juuri nyt ei ole aivan pakko tehdä mitään, varastin hävyttömästi koko viikonlopun laiskottelulle. 

Perjantaisin olen usein tytön kanssa kotona (hän on hoidossa vain 16 päivää kuukaudessa, eli joka viikko on ainakin yksi kotipäivä), niin myös eilen. Sateisen ankean päivän kunniaksi teimme tytön ihka ensimmäisen vierailun kirjastoon ja mukaan tarttui mukava kasa uutta luettavaa. Illemmalla onnistuttiin löytämään lyhyt sateeton hetki, jonka käytimme haravoimalla. Tai no, toinen meistä haravoi ja toinen lähinnä testaili uusia kettukurahousujaan istumalla niissä toisen haravoimissa lehtikasoissa :D

Lähdimme syksyyn yksillä kurakamppeilla, joilla onkin pärjätty ihan hyvin tuomalla ne aina viikonlopuksi kotiin. Nyt roudaamisesta voidaan kuitenkin luopua: toiset saappaat bebe sai pikkuserkultaan jo jokin aika sitten, enkä viime viikolla enää millään malttanut jättää näitä supersuloisia kettukuriksia kauppaan <3

Tänään haimme papan mukaan ja retkeilimme tytön kanssa Poriin Puuvillan synttärihulinoita katsomaan (ovat muuten saman ikäisiä, kauppakeskus ja typy ;)). Haimme ilmapallon, söimme lounasta ja ihmettelimme synttärimaskotteina olleita sammakoita. Jotain pientä löysin hyvästä tarjouksesta pukinkonttiinkin jo odottamaan. Illalla tehtiin vielä kävelylenkki mitä ihanimmassa ilta-auringossa: toivottavasti kaunis sää jatkuu vielä huomisenkin kun ollaan taas koko perhe kotosalla. Ne lehtikasat edistyvät hiukan nopeammin, jos joku ei koko ajan levitä sitä mukaa kun itse haravoi ;)

Halloweenia emme ole juhlineet: jotenkin viime viikot ovat olleet niin kiireisiä, että koristeleminen jäi aikeeksi. Typyn hoidosta tosin on vasta ensi perjantaina jokin teemaan sopiva juttu: pitääkin vielä varmistaa pukukoodi... mielestäni halloween on kuitenkin hyvin tervetullut piristys synkän syksyn keskelle, ja hiukan harmittaa etten tullut panostaneeksi koristeluun tänä vuonna lainkaan. Joka vuosi tähän aikaan muistelen neljän vuoden takaisia eeppisiä halloween -pippaloita (kuvat täällä) ja tänään mietimmekin juhlien järjestäjän kanssa, että koskahan seuraavaksi. Ottaen huomioon ystäväpiiriimme vuorotellen syntyneet lapset, päädyimme siihen että kattellaan sitten joskus 18 vuoden kuluttua :D

Ensi viikolla kriiseilen ipanan potentiaalisen naamiaisasun lisäksi vieläkin enemmän omaa asuani, sillä olen menossa Zubi's Cornerin ihanan Suvin kanssa Inspiration Blog Awards -tapahtumaan. Olen aivan superinnoissani, mutta mitä ihmettä sinne puetaan päälle.... onhan tässä vielä koko viikko aikaa... :D

Stay tuned, ihanaa viikonlopun jatkoa <3

Mysig

En tarkalleen muista milloin viikonlopun kohokohta lakkasi olemasta aamuun asti tanssittu baari-ilta: niitä nimittäin rakastin nuoruudessani. Nykyisin parasta mitä tiedän on rento ilta hyvässä seurassa ja mieluiten vielä hyvän ruuan kera -tässä taloudessa niiden kyljessä nautitaan useimmiten myös erilaisista lautapeleistä.

Tämän kirpeän syyslauantain kruunasi aivan ex tempore -järjestetty illanistujainen. Nopeasti kaupasta haalitut naposteluherkut toimivat, kellarista löytynyt Amarone maistui juuston kanssa täydelliseltä ja lapsikin malttoi touhukkaan päivän päätteeksi nukahtaa kyläilijöistä huolimatta, joten me aikuiset saimme rauhassa jahdata Draculaa ympäri 1800 -luvun Eurooppaa.

Tämä päivä on jatkunut samoissa tunnelmissa: sopivassa suhteessa laiskaa loikoilua ja pikkuisen syyspuuhia kirpakassa ulkoilmassa. 

Tästä kelpaa jatkaa kohti uutta viikkoa :)

Hiukset

Päivät ovat taas kuluneet nenä kiinni tietokoneessa, erilaisissa palavereissa tai sitten yhden pienen tytön touhuja seuraten. Päivät ovat pitkiä (mutta antoisia!), eikä valoisaan aikaan kuvaamisesta voi tällä hetkellä kuin haaveilla. Erään pitkän päivän päätteeksi otin viimein kuvia näistä uusista hiuksista: tämä oli ainoa jota ei photobompannut lapsi tai koira :D 

Reilusti vaalea olen kyllä ollut ennenkin, mutta tälläistä kylmää sävyä en ole aiemmin kokeillut. Ja tykkään ihan hirveästi, minusta tosi raikas vaihteeksi! Toiveena oli sävy ihan sinertävään asti ja oikeassa valossa joukossa löytyy melkein sellainen Frozen -henkinen sinertävä raita ;) Hankkimaani laventeli -väriä en vielä ole tohtinyt testailla, mutta tarkoitus on kyllä, ihan lähiaikoina. 

Muuten: tässä ja edellisessä kuvassa minulla on molemmissa Essien Gel Couture -kynsilakkaa (sävynä "model clicks"), jota olen testaillut. Erona tavalliseen on lähinnä erityinen "geelipäällyslakka", jota värillisen geelilakan päälle levitetään. (Eikä aluslakkaa käytetä.) Olen tästä vähän kahta mieltä. Lakka on siis todella hyvä: levittyy erinomaisesti, peittää hyvin ja lopputulos on kauniin kiiltävä. Se myös kuivuu nopeasti (mitä hiukan jännäsin pikakuivattajaan viime vuodet tottuneena). Mutta nämä kaikki ominaisuudet löytyvät myös kaikista Essien ns. tavallisista lakoista. Kynsilakan kesto on se ominaisuus, jolla tätä markkinoidaan ja jonka vuoksi itsekin halusin kokeilla. Kulutan sormistani kynsilakat rumiksi ihan uskomattoman nopeasti: ehdottomasti parhaaksi testaamani Essie on tip top -siisti ehkä 2-3 päivää ja pakko vaihtaa -tilassa viikon sisällä (en paljon jaksa paikkailla, koska aivan yhtä siisti se ei ole kuin uusi ja mielestäni aikaa menee lähes yhtä kauan kuin kokonaan uusiin). Tämä kestää uudenveroisena 3-4 päivää, joten ero ei ole huima. Aavistuksen tavallista lakkaa parempi tämä silti on, sillä vaikka kärjet kuluisivat, ei lakka lähde kovinkaan herkästi lohkeamaan laajemmalta alueelta, vain jos reuna tarttuu oikein kunnolla johonkin. En silti ole ihan varma "kannattiko" uuden päällyslakan osto. Nykyinen tulee varmasti käytettyä loppuun ja koske se nyt on olemassa, voi olla että hankin jonkun toisenkin värin myös geelivärilakkaa. Mitään tajunnanräjäyttävää tämä ei kuitenkaan ainakaan omassa käytössäni ole.

Tällä hetkellä googlettelen koristeluideoita erään merkkihenkilön 2 -vuotissynttäreitä ajatellen (miten hän VOI olla jo niin vanha, minun vauvani..?) ja juhlamekkoja: olen saanut kutsun eräisiin aika kivoihin pippaloihin, joista lisää hiukan myöhemmin. Kaikenlaista siis kuhisee taustalla: kiitos kun  edelleen pysytte kärsivällisinä tämän olemattoman postaustahdin suhteen.

Toivottavasti viikonloppu on ollut rentouttava myös ruudun sillä puolen, palaillaan :)!

Elämä risaiseksi

No nyt on kuulkaas, elämä risaiseksi :D Arvatkaas mitä nää mun uudet tukkätökötit tarkoittaa..?






Fudgen Clean Blonde -hopeashampoo ja -hoitoaine sekä Color Maskin Laventelinvärinen Paint -väri.

Näin villeissä tukkasfääreissä ei ole vielä koskaan ennen mentykään :D Because, why not?

Design from Finland

Pahoittelen että edelliset uutiset jäivät tällä lailla roikkumaan, mutta hyviin uutisiin liittyvät hommat pyyhkäisivät heti mukaansa. Fiilikset ovat yhä pääasiassa samat kuin postauksen aikana, joskin joka toinen hetki olen kauhusta kankeana, että mihin kaikkeen onkaan tullut päädyttyä. Toisinaan on vaarallista saada sitä mitä toivoo :D

Mutta asia kerrallaan: lupailin jo aiemmin useammin asukuvia, joten tässä vihdoin yksi sellainen! Edustan tällä kertaa kokonaan kotimaisissa (tai no: kotimaisissa merkeissä, vaatteet eivät suunnittelua lukuun ottamatta ikävä kyllä ole kotimaisia): Noshin mekko, Mainion legginsit (näiden saaminen vaati hiukan salapoliisityötä ja yhden ystävän apua, mutta onnistuin kuin onnistuinkin hankkimaan nämä i-h-a-n-a-t Pencil -kuosiset leggarit itselleni ja bebelle), MoiMoin kaulakoru, Studio Bilbaon korvikset ja kummitädin kutomat villasukat <3

Ja ainiin: tämä taitaa olla myös ensimmäinen kunnollinen kuva täällä blogin puolella uusissa silmälaseissani :) Mitäs tykkäätte? 

Anoppi kyläili meillä tänään: tarjolla oli meille jääneitä rääppiäisherkkuja isäni 60 -v kemuista, jotka järjestin hänelle yllätyksenä lauantaina. Juhlat onnistuivat (sankari ei ollut osannut epäillä mitään) ja kämppäkin on taas juhlien jäljiltä siivottu, eli uusi viikko voi tulla.

Ensi viikolla hommat jatkuvat: yksi iloinen uutinen johon viimeksi viittasin, oli toimeksianto gradulleni. Aihe on nyt hyväksytty myös ohjaajan toimesta ja suunnitelma gradun toteuttamiseksi aika selkeä -nyt se pitää enää "vain"... no, kirjoittaa :D Samaan aikaan taustalla valmistellaan erästä suurta projektia, johon palaan tarkemmin heti kun se on julkaisukunnossa. Töitä siis tosiaan riittää niin paljon kuin vaan ehtii tehdä, mutta toisaalta olen niistä niin innoissani, että en oikein muuta malttaisi tehdäkään. 

Innolla siis uuteen viikkoon, toivottavasti tekin :)!