Päivän asua ja tulevia juttuja

Terveisiä ankaran pesänrakennusvimman kourista ;D Koska yhä vain odottelemme putkimiehen uutta tulemista (...), olen joutunut purkamaan tätä järjestelytarvetta muulla tavoin kuin varsinaisesti tässä vaiheessa suunniteltuun kohteeseen. Viime yönä esimerkiksi istuin kolmeen asti excelöimässä vauvan olemassa olevia vaatteita ja tekemässä listoja vielä hankintaa odottavista vaatteista ja muista tarvikkeista. Suurimman osan ostospaikatkin on jo katsottu valmiiksi... juuri ennen nukahtamista sain neronleimauksen tulevan lastenhuoneen lopullisesta järjestyksestä ja sitä piti sitten nousta testaamaan kahdeksalta aamulla :P Nyt alkaakin sävelet olla selvät huoneen suhteen: ekat hankinnat on tehty ja loputkin aika tarkkaan suunniteltu, joten voisin lähiaikoina yrittää väkertää inspiskollaasia siitä millainen vauvan huoneesta on tulossa. Ja lisäksi vihdoin ja viimein kuvailla niitä jo monesti lupailemiani vauvalle tehtyjä vaatehankintoja (mm. loppualeista on löytynyt muutamia superkivoja juttuja): suunniteltu kuvauspaikka vain on edelleen kaaoksen vallassa, joten sotkun selvittyä lupaan ja vannon palata asiaan. Lisäksi olen tehnyt ihan huippulöydön (Reiman Newborn -mallisto, joko te tiesitte siitä? I-ha-n-a!) ja ajattelin paljastaa myös raskauden aikaisen salaisen aseeni. Joten vauvajuttuja coming soon... JA olenpas ulottanut sisustusvimmani tänne blogin puolelle myös: tarkoituksena on muokkailla ulkoasua ihan uuteen uskoon, joten jos lähiaikoina näyttää välillä hassulta, pahoittelen jo etukäteen.

Mutta nyt palataan siihen mistä olen kaiken tämän keskellä jopa ehtinyt ja malttanut räpsäistä pari kuvaa: maanantaina päälläni ollut (helle)päivän asiointiasu, olkaas hyvät.

Yksityiskohtina asussa toimi puuvillapellavatopin tekstuuri ja pitsitkoristeet, mummolta peritty kaulakoru ja Vero Modasta keväällä mukaan lähteneet korvikset. Statement -korujakin edelleen toisinaan käytän, mutta enemmän houkuttelee tällainen keveys juuri nyt.

toppi/Zara, farkut/Pepe Jeansin farkuista itse pätkäisty, sandaalit/H&M, laukku/tuliainen Kreetalta


Karvalapsi halusi jälleen osallistua. Ja söpönpihän se on kuin minä <3

Innokkaan tarmokkaisssa tunnelmissa toivottelen täältä hauskaa viikon jatkoa kaikille :) Toivottavasti huomenna sataa vähän vähemmän vettä kuin tänään (Instagram -seuraajat tietävät mistä puhun...), luvassa olisi nimittäin vilkas päivä leikkipuistossa...

Lately...

Viime aikoina pääasiallisin aktiviteettini on ollut valua ympäriinsä helteen läkähdyttämänä. Valumisen lisäksi olen kuitenkin todistettavasti tehnyt jotain muutakin: alla jokunen kännyräpsy.

Mahdollisimman iltamyöhäisiä (ja siten siedettävämmän lämpöisiä) lenkkejä karvaisten kanssa hienoissa maisemissa. Mahan kasvun seuraamista. Vihdoin ja viimein paikalle saapunut putkimies, joka...öööh, ensi töikseen porasi sähköjohdon poikki. Paikalle kutsuttiin sähkömies ja nyt odotellaan taas putkimiestä. *SYVÄ huokaus* Ei muuten ollut ihan ensimmäinen näissä meidän "pikku"remonteissa sattunut pikku moka. Hiukan on alkanut arveluttaa miksi ylipäänsä maksaa "ammattilaiselle", jos räveltämisen määrä näyttäisi olevan sama kuin jos lähtisi itse yrittämään... Oh well. Sain viimein myös sulatettua pakastimen ja ostettua sen täyteen mansikoita. Herkuttelin antaumuksella mansikka & mustikka & maustamaton jogurtti -kombolla -ehkä maaaaaailman parasta! Lepuutin remppahermoja jazz -piknikin ylijäämämuffineilla ja kahvilla. Hinnoittelin kirpparille meneviä tavaroita.

Himoitsin ja söin pizzaa (NAM), sekä jätskiä rakkaan ystävän kanssa (NAM). Vihdoin sain testattua Porin Iso Karhussa sijaitsevan Jätskibaari Vohvelin, jossa myydään käsin tehtyjä jäätelöitä. Koju on sellaisessa paikassa, että olin jotenkin ohittanut sen aina -itse asiassa kuvittelin tähän kevääseen saakka, että kyseessä on vain tylsä GB Glacen kiska. Kuultuani paikasta kehuja muualla, oli pakko tulla kokeilemaan. Ja hyvää oli, suosittelen :) Sain äidiltäni lahjaksi supermageat siivoushanskat, ne piti tietysti heti ottaa käyttöön. Lisäksi olen toivonut ilmalämpöpumpun kehittäjälle Nobelin palkintoa tai jotain vastaavaa <3

Viimeinen kollaasi on kokonaan tältä päivältä: kävin hoitamassa ilmoittautumismuodollisuuksia yliopistolla ja sen jälkeen nautiskelin kesäisestä kaupungista. Kävin herkullisella salaatilla ja vähän shoppailin :) Löysin kuvassa näkyvän korikassin Pentikiltä Porista, mutta loput löydöt tein Ulvilasta Sisustussagan -liikkeestä. Sisustussaganissa oli kaikki tuotteet -30% (paitsi Iris lights ja Pappelina -15%) ja teinkin pari jo jonkin aikaa suunnitelmissa ollutta hankintaa vauvan huonetta ajatellen. Palailen niihin tarkemmin myöhemmin :) Lenkillä nuorempi koirista kävi vadelmissa. Molemmat koirat kävivät myös joessa viilentymässä, mutta vain nuorempi ui. Vanhempi läträä rannassa. Ja last but not least: ihanista ilmoista ja vielä viikkoja kestävästä lomastani huolimatta ajatukseni ovat jotenkin päässeet jo hiukan kääntymään kohti syksyä. Niinpä ostin ensimmäisen syysvaatteita esittelevän naistenlehden! Haikeudestaan huolimatta syksy on kuitenkin uusien alkujen ja uuden tarmon aikaa, joten toisaalta odotan sitäkin jo. Mutta odotellessani nautiskelen kesästä vielä oikein mielelläni :)

Mitekäs te, ovatko kaikki palanneet töihin vai lomaileeko joku muukin vielä? Ja joko helteet saisi riittää vai jaksaako lämpöä yhä vain :)?

Haaste

Jo jokunen aika sitten sain mukavan haasteen Elävästä elämästä -blogin Tiinalta, kiitos vain :) Tämän tyyppistä vastauspostausta en hetkeen olekaan toteuttanut, joten here comes:

1. Kuka, mitä ja missä?

Hui, tähän meinasi tulla ihan hirveän syvällinen vastaus. Tuntuu hankalalta määritellä yhtäkkiä lyhyesti "kuka minä olen". Jotta ei mennä liian deepiksi, niin peruutetaan vähän ja otetaan pinnallisemmin: Olen vuosi sitten paluumuuton lapsuusmaisemiin Satakuntaan tehnyt, ja tänä syksynä opiskelijaksi taas palaava, kolmekymppinen nainen. Ennenkaikkea kuitenkin olen parhaillaan sen kaikkein suurimman muutoksen äärellä, sillä minusta on syksyllä tulossa äiti. Tulevan vauvan lisäksi perheeseeni kuuluu mies sekä kaksi vilkasta husky- neitiä.

Bloggailen milloin mistäkin: kauniista vaatteista, hyvästä ruuasta, sisustuksesta -kaikesta mistä satun inspiroitumaan. Varmaan lähiaikoina jonkin verran myös vauvajutuista, sattuneesta syystä. Blogi on minulle hyvän mielen paikka ja sellaiseksi toivon sitä myös lukijoilleni :)

2. Tavoitteet 10 vuoden päästä?

Tavoitteeni poukkoilevat niiden kahden tärkeän välillä: työ ja perhe. Opintojen myötä toivoisin vakiinnuttavani itselleni jonkinlaisen säännöllisen työpaikan, sillä vuosikausien pätkä- silppu- ja "epätyypillisten" työsuhteiden jälkeen yhdeksästä-viiteen -juttu tuntuisi tosi virkistävältä vaihtelulta. Vähintään yhtä aktiivisesti ajatukseni askartelevat tällä hetkellä myös tulevissa äitiyden haasteissa ja toivon kovasti, että me miehen kanssa pärjätään hyvin vanhempina. Näiden kahden ison rinnalla haaveilen siitä, että pystyisimme 10 vuoden päästä matkustelemaan enemmän.

3. Unelmasi, mikä on toteutunut?

Minulla on ihana perhe ja upeita ystäviä. Olen saanut opiskella ja muutenkin tehdä supermielenkiintoisia asioita. Nähdä vähän maailmaakin (vaikka en vielä läheskään tarpeeksi).

4. Parasta arjessa?

Perhe ja ystävät. Koti. Hyvä ruoka :D (Kuten postauksen kuvituksestakin huomaa...)

5. Motto?

Kaikki sellaiset, joissa kehotetaan tarttumaan hetkeen ja elämään NYT, katumaan ennemmin tekemisiä kuin tekemättä jättämisiä. Ja olla murehtimatta muiden mielipiteitä. Sellaisten sanojen mukaan yritän elää.

En nyt haasta mukaan ketään erikseen, mutta kuulen mielelläni jos päätät vastailla näihin kysymyksiin :) Vinkkaa vaikka kommenttiboksiin.

Piknik -asu pallolla

Ensimmäinen virallinen pallomaha-asu, olkaas hyvät! Maha on vielä (!) sen verran kompakti, että halutessaan sen kyllä saa piiloon. En tosin oikein enää keksi miksi haluaisin sen piilottaa, onhan tuo nyt aika söötti, vaikka itse sanonkin :)

Tällä asulla oltiin Pori Jazzien liepeillä pikniköimässä ystävän kanssa. Hyvän jazz-perinteen mukaisesti saatiin hiukan vettäkin niskaan, mutta ei onneksi niin paljoa että se olisi haitannut suunnitelmia. Harmaan sään vuoksi en tullut kaivaneeksi mukana ollutta kameraa laukusta, mutta instagram -seuraajat saivat sentään vilauksen evästyksistä.

Tämä mekko on yksi niistä vihjailemistani Tukholman -ostoksista: maailman mukavin vaate! En oikeastaan halua enää pukeutua yhtään mihinkään muuhun. Mekko on H&M:n normiosastolta, mutta malli on sen verran väljä, että kyllä sinne palloa mahtuu vielä isompanakin.

Mekko ja sandaalit/H&M, korujen ostopaikkaa en enää millään muista

Kotona raivausprojekti on kohtuullisella mallilla: roskat on saatu ulos talosta ja järjestelyä vaatineet asiat paikoilleen. Nyt alkaakin projektin ärsyttävin osuus: kirpparikasan hinnoittelu, aaargh. *huoh* No, ei auta, tehtävä on. Yritän saada projektin edes pääosin tehtyä huomisen ja maanantain aikana, tosin huomenna saadaan harvinaisia vieraita kylään, joten koko päivää en ehdi uhrata. Jos tiistaina saisin kamppeet kärrättyä myyntiin niin olisin tosi tyytyväinen.

Kirppariruljanssin jälkeen voisin vihdoin kuvailla teille jokusen pienen ja söpön vaatteen. Niitä on nimittäin jostain ilmaantunut aikamoinen kasa... jännä sinänsä: kolme viikkoa sitten vauvalla ei ollut vaatteen vaatetta, sillä pidin kaikkien hankintojen ehdottomana rajana rakenneultraa. Nyt mies vihjailee jotain käsistä lähteneistä kaksipyöräisistä ajoneuvoista... Tuleva mummo on ainakin ihan höpsähtänyt, mutta voi olla pieni vaara ettei omakaan itsehillintäni ihan täysillä käy jos vauvanvaatteiden lähistölle satun eksymään... Niin että Tukholman lisäksi jotain pientä ja suloista päätyi mukaani myös jazz -kadulta.

Ihanaa päästä täälläkin vähän intoilemaan aiheesta: uskomattomalta tuntuu että tämä raskaus on jo yli puolivälin! Niinhän sitä varoitellaan että odotusaika kuluu nopeasti. Ja toisaalta niin. Toisaalta ensimmäiset 12 viikkoa kuluivat tuskastuttavan hitaasti, jännittäen. Hitaat ja nopeat jaksot vuorottelevat sen mukaan, milloin mitäkin etappia odotetaan. Tässä välissä aika on hurahtanut supernopeasti ja nyt se taas hidastuu, kun aletaan lähestyä ensimmäisiä supertärkeitä merkkipaaluja: niitä, jotka tuovat yhä todennäköisemmäksi sen, että vaikka vauva päättäisi syntyä etuajassa, hänellä olisi mahdollisuudet selvitä ja elää normaalia elämää. Minua tämä aikainen syntyminen jännittä erityisesti, koska olen itse syntynyt reippaasti ennen laskettua aikaa. Jotenkin jännäilen että mitä jos tämäkin kaveri päättää ottaa varaslähdön? Vielä ainakaan ei onneksi ole mitään merkkejä ennenaikaisen synnytyksen uhasta, joten ainakin toistaiseksi murehdin ihan turhia. Varmasti kaikille odottaville näiden tärkeiden merkkipaalujen ylittyminen on kuitenkin iso ja mieltä rauhoittava asia, taustoista huolimatta. 

Tällaisten sekalaisten ajatusten saattelemana toivottelen mukavaa lauantai-illan jatkoa: minä taidan seuraavaksi painua vielä iltalenkille noiden karvaisten kakaroiden kanssa :)!

Terkut kaaoksen keskeltä

Tulin huikkaamaan pikaiset heipat täältä kaaoksen keskeltä: pienen ketjureaktion (ja kenties raskauteen liittyvän pesänrakennusvimmankin...?) saattelemana olen pienen (ja pyöreän) apinan raivolla käynyt viime päivät läpi meidän kodin nurkkia. Siis päällisin puolin täällä on ollut ihan avaraa ja siistiä, mutta kaikki yhtään isommassa ja hyvillä säilytystiloilla varustetussa kämpässä asuneet tietävät mistä puhun, kun kerron avanneeni kaikki kaapit ja laatikot, sekä kompanneeni kellarin (vinttisäilytystä meillä ei luojan kiitos ole...). Siis kaikki ne "käyn nämä myöhemmin läpi"-piilot, joita minun tapauksessani on kertynyt lapsuudesta saakka.

Asumme tosiaan nykyään minun lapsuudenkodissani, eikä minua ole missään vaiheessa pakotettu käymään läpi kaikkea tänne jättämääni roinaa. Osin toki, mutta kaikenlaista kirjaa, lelua, keräilyaarretta ja muistolippulappusia on löytynyt laatikko toisensä perään. *huokaus* Äitini totesikin meidän tänne muuttaessa, kenties kevyen vahingoniloisena, että "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää". Jepjep...

Se ketjureaktio sitten? No, meillähän on aloitettu kodinhoitohuoneen remontti jo pari viikkoa sitten. Pienehkö pintaremontti on edelleen jäissä ja odottaa putkimiehiä. Olen asiasta äärimmäisen turhautunut, mutta minkäs teet: mikään ei etene ennenkuin vesiasiat saadaan kuntoon ja itse niitä ei uskalla alkaa räveltää. Kova sisustus- ja järjestelyvimma on kuitenkin päällä. Lisäksi mies oli vaihtanut meille lukot ja ulko-ovet Tukholman reissuni aikana, sain sentään uuden avaimen käteeni ennen matkalle lähtöä ;) Tässä ihan lähellä on nyt tehty mummolassa ulkovaraston tyhjennystä ja sinne roskalavalle vietiin meiltäkin oviremontin rippeitä ja pihoissa roikkuneita, aikoja sitten raadoiksi muuttuneita pihakalusteita. 

Jotenkin tämä kaikki siiivousvimma tarttui ja sain aikaiseksi alkaa isoon tavaroiden läpikäymisprojektiin. Olin muutenkin päättänyt, että homma on saatava hoidettua ennen uuden tulokkaan saapumista, sillä energiaa tämän sortin rymsteeraukseen ei ihan helpolla taida irrota muutamaan vuoteen sen jälkeen. Eikä se tavaran määrä talossa myöskään vauvan myötä ainakaan vähene... Lisäksi nykyisestä työhuoneesta tulee aikanaan vauva huone ja sen seurauksena kahden pienemmän kirjahyllyn sisältö on saatava mahdutettua yhteen isoon kirjahyllyyn, joka jo valmiiksi oli täynnä kirjoja. Kirjojen pois antaminen/heittäminen on aina ollut minulle ihan mahdotonta, mutta nyt eteisessä odottaa laatikkokaupalla joko myytävää tai (surullisinta kaikista!) paperinkeräykseen menevää kirjaa. Säkkikaupalla olen heittänyt pois myös vanhoja leluja ja säästänyt vain kaikkein tärkeimmät ja hyväkuntoisimmat tulokkaalle aikanaan perittäväksi. Muistotkin on nyt käyty läpi ja taltioitu yhteen laatikkoon. 

Seuraavana urakkana onkin sitten poisheitettävien ja myytävien kirjojen lajittelu, sekä mahdollisten kirpparireissujen suunnittelu. Saattaa olla, että tällä kertaa kokeilen ensimmäistä kertaa josko osan tavarasta saisi menemään fb -kirpparilla: tavara on pääosin sen verran pientä sälää, että kirppariruljanssi pöytineen tuntuu aika ylivoimaiselta. Katsotaan.

Mutta sellaisia täällä: kaikki on siis vallan mainiosti, olen vain joutunut järjestämisvimman valtaan, enkä ole malttanut istahtaa koneen ääreeen viimeisten parin päivän aikana kertaakaan :) Olen perusluonteeltani hiukan laiska ja tuppaan lykkäämään kaikenlaisia ei-pakollisia asioita, mutta inspiraation sattuessa olen supertehokas ja huolehdin että asiat laitetaan perusteelliseen järjestykseen. Tällainen toimintatapa sopii minulle: inspiraatio kyllä tulee kun sitä odottaa, eikä asioiden hoitaminen silloin tunnu ikävältä pakkopullalta, vaan onnistun useimmiten saaman jonkinlaisen flow-tilan päälle. Lisäksi asioiden pois heittäminen vaatii ainakin itseltäni ihan tietynlaisen, luopumaan valmiin mielentilan, joten siksikin homma on tuntunut hyvältä tehdä nyt. Eiköhän tämä kaaos tästä saada parissa päivässä purettua ja sitten on niiiiin tyytyväinen olo, kun tietää että kaapit ja nurkat eivät pursuile epämääräisiä laatikoita. Tai luurankoja.

Suosittelen lämpimästi: prosessi tuntuu hyvin puhdistavalta :)

Stockholm on my mind

Takana on aivan järisyttävän upean ihanan rentouttava, kerrassaan täydellinen reissu Tukholmaan. Upeat aurinkoiset päivät aamusta iltaa takasivat paljon tunteja lämmöstä nauttien: laivan kannella merituulen puhaltaessa ja kaupungilla, ihmisvilinää ihastellan.

Niin se instagram jäi päivittämättä: laivan wifi oli niin surkea suurimman osan ajasta, ettei se suostunut lataamaan kuvia. Tukholmassa keskityin kaupungin ihastelun ja shoppailun lisäksi siihen, että saisin edes muutaman kuvan myös kameraan kun se mukana oli. Niin että pahoittelut insta -hiljaisuudesta, I did try, though... Siksi siis osa postauksen kuvista kännykällä otettuja, ne instaankin tarkoitetut retkikuvat tulee nyt sitten tässä samalla.

Enää yhtään upeampaa päivää ei olisi voinut kohdalle osua! Istahdimme lounaalle erään puiston laidalle, katselemaan ihmisiä ja nauttimaan auringosta.

Tällä kertaa teimme täsmäiskun pariin ennalta valitsemaani (shoppaus)kohteeseen ja jatkoimme siitä sitten haahuiluperiaatteella, emmekä lopulta ehtineet vanhan kaupungin puolelle ollenkaan (näköetäisyydellä sentään käväistiin ;)). Oli kuitenkin virkistävää tutustua hiukan uuteen puoleen kaupungista: yleensä reitti on Tukholmassa kulkenut Sergels Torgetin kulmilta Drottninggatania pitkin vanhaan kaupunkiin. Nyt kuljettiin Östermalmin puolella, jonne harvemmin on tullut niin syvälle poikettua. Paitsi kaunista, myös ihanan rauhallista verrattuna tuohon pahimman turistikulman vilinään! Löytöjäkin tehtiin, mutta ostoksista lisää myöhemmin :)

Oli aivan mielettömän ihanaa, kun kannella tarkeni tällä reissulla myös ihailla upeaa auringonlaskua. 

Alla vielä lempparikuvani koko reissusta: tähän tiivistyy kaikki fiilikset aivan täydellisesti:D

Tuulen tuivertama ja reissun rähjäyttämä look höpsön onnellisen ilmeen kera <3 Just eikä melkein perfect.

Näissä tunnelmissa toivottelen mitä hauskinta viikonloppua kaikille!

(P.S. Ja ennen kuin joku moraalinvartija ehtii närkästyä drinkkilasista ja raskaudesta, muistutan että myös alkoholittoman drinkin saa tuollaisen lasiin.)

Kesäpäiviä ja uusia tuulia

Meillä puhaltaa syksyllä varsinainen puhuri uusia tuulia. Hartaasti toivottujen vauvauutisten lisäksi minusta on syksyllä tulossa opiskelija. Taas. Kyllä vain. Minut on hyväksytty erääseen maisteriohjelmaan, josta olen innoissani. Olin puolitosissani elätellyt ajatusta toisesta maisterintutkinnosta jo useamman vuoden ajan, mutta ensimmäisenkin ollessa kesken en ollut yhtään varma jaksanko lähteä rumbaan uudelleen. Vuosi valmistumiseni jälkeen (ja yhden ystävän innokkaan kannustuksen saattelemana...) päätin hakea. "Koska eihän hakeminen vielä tarkoita että paikan saa tai että se täytyy ottaa vastaan." Ja tulin kuin tulinkin valituksi! Ja sitten vauvauutisetkin osuivat yhtäkkiä samaan saumaan. Mutta niinhän se elämä tuntuu menevän: ensin ei tapahdu mitään ja sitten kaikki samaan syssyyn, lomittain ja päällekkäin. Nyt sitten päästään ihmettelemään perhe-elämän ja opiskelujen yhteensovittamista, mutta suhtaudun asiaan luottavaisesti. Kaikki tietämäni pienten lasten äidit ovat ihan supertehokkaita ihmisiä, joten ehkä minustakin kehkeytyy sellainen tässä 9kk aikana ;) Lisäksi mies on molemmissa projekteissa täysillä mukana (en olisi kumpaankaan ilman tätä tukea edes lähtenyt, tietenkään), joten uskoisin että homma saadaan toimimaan.

Näiden upeiden hellepäivien aikana en ole hirveästi ehtinyt kuvailemaan (on ollut liian kiire nauttia ulkoilusta;)), joten kuvituksena muutama kameraan tarttunut räpsäys meidän juhannuksesta, jolloin mentiin täälläpäin Suomea myös aurinkoisissa tunnelmissa. Ei näin lämpimissä tokikaan :)

Olin ennen juhannusta löytänyt monta reseptiä, joita halusin päästä testaamaan. Olinkin innoissani kun saatiin vieraita, joten sain hyvän syyn riehua keittiössä. Uutuutena lautaselle päätyi mm. itsetehtyä, superherkullista perunasalaattia sekä kahdella eri juustolla täytettyjä paprikoita. "Lihaksi" teki jostain syystä ehdottomasti mieli makkaraa... Makkara on muutenkin syntini: jos muuten olenkin oppinut erityisesti arvostamaan laadukkaita raaka-aineita ruuassani, on minusta paras makkara ehdottomasti se perinteinen, mahdollisimman vähälihainen makkara :D En tiedä mikä siinä on, ehkä nostalgia maistuu siinä niin herkulliselta ;)

Jälkkäriksi olin tehnyt sitruunamuffineja. En muistaakseni ole koskaan aiemmin edes kokeillut leipoa muffineja, mutta näistä tuli ainakin tosi hyviä! En tajua miksi en ole ennen tehnyt näitä, tämähän oli ihan supernopea, helppo ja herkullinen juttu. Höh. No, onneksi tajusin nyt, parempi myöhään kun ei milloinkaan :)

Nuorin vieraamme vietti aikaansa paitsi pihalla kirmaten, myös meidän tyttöihin tutustuen. Uskomatonta, miten nopeasti noinkin pikkuinen oppii toiminaan oikealla tavalla koiran kanssa! Kuvassa näkyvä vanhempi koira on rauhallisempi tapaus, joka ei itse ole kovin kiinnostunut lapsista (eikä siksi jaksa kauaa olla huomion keskipisteenä), mutta jonka kanssa aremmankin on helppo aloittaa tutustuminen. Nuorempi on sellainen pyörremyrsky, että omassa suuressa ihmisrakkaudessaan ja innossaan tahattomasti helposti pelottaa ensikertalaiset (myös koiriin tottumattomat aikuiset...). Yhtä nopeasti tuo söpöliini on tähän mennessä kyllä sitten onnistunut myös voittamaan kaikkien vieraiden sydämet puolelleen. Tässäkin tapauksessa pienen alkujännityksen jälkeen yhteinen sävel löytyi nopeasti <3

Tämä postaus tulee ajastettuna: lähdimme äitini kanssa pienelle äiti-tytär -reissulle Tukholmaan, jossa olen parhaillaan :) Olen ihan hirveän innoissani! Minun on tehnyt mieleni Tukholmaan jo pidemmän aikaa, mutta erinäisistä syistä johtuen en ole saanut toteutettua ajatusta aiemmin. Edellisestä reissusta onkin vierähtänyt jo useampi vuosi! Onneksi ainakin sääennuste lupasi aivan mahtavia ilmoja, joten odotamme ihanan laiskaa kaupunkipäivää maleksien, rentoutuen ja ehkä hiukan shoppaillenkin. Instagramiin päivittynee reaaliaikaisiakin tunnelmia matkan varrelta, täällä palataan asiaan reissun jälkeen.


Kuulemisiin :)

Psssst, can you keep a secret..?

Tiedättekö sellaiset salaisuudet, jotka ovat niin ihania että haluaisit huutaa ne maailmalle, mutta kuitenkin niin hauraita, että haluaisit vain käpertyä niiden ympärille suojelemaan niitä?

Minä olen tähän saakka käpertynyt. Nyt olen päättänyt uskaltaa huutaa: jos kaikki menee loppuun asti hyvin, meitä on syksyllä yksi lisää. 

Sometimes the biggest miracles come in the littlest packages.

Vaihekuvia rempasta

Pienen tauon jälkeen jatketaan samasta aiheesta mihin viimeksi päädyttiin: Kodinhoitohuoneen pintaremontti on tällä välin nytkähtänyt eteenpäin ja seinät on maalattu. Tilaa on hankala kuvata sen pienen koon ja laajakulmaobjektiivin puuttumisen takia. Lisäksi valaistus ei ole ollut parhaimmillaan.  (Seli seli...) Ehkä näistä kuitenkin jotain käsitystä saa, yritän panostaa sitten valmiisiin kuviin ;)

Ennen huoneessa näytti tältä:

Ennen -tilassa huone on toiminut pukuhuoneen ja pyykinkäsittelyhuoneen lisäksi... no, jos rehellisiä ollaan: romuvarastona. Alemman kuvan tyhjästä nurkasta on jo poistettu pari isoa koiranruokasaavia ja lelukoreja. Vessa- ja talouspaperirullasäkkejä. You name it...

Tilasta on nyt tosiaan tarkoitus tehdä ihan oikea kodinhoithuone. Homma aloitettiin luonnollisesti raivauksella. Lisäksi mies maalasi seinän rauhallisella harmaalla. Nyt odotellaan putkimiehiä tekemän vesi- ja poistohommat (Miten ne ei koskaan tule silloin kun ekaa kertaa lupaavat, murrrr....).

Maalauksen jälkeen:

Kun on saatu koneet paikoilleen on aika pohtia tarkemmin tilaan tulevaa kaappiratkaisua. Alunperin suunnitelmissa oli korkea, kapea kaappi, mutta nyt alamme kenties kallistua yläkaappien puoleen. Hmmm... Koneet on myös päätetty laittaa eri seinälle kun alkuun ajateltiin. joten siinä mielessä pieni tuumaustauko teki hyvääkin.

Viikonloppuna meillä on luvassa hautajaiset, mutta aivan lähiaikoina myös kaikenlaista kivalla tavalla jännää. Niistä hiukan myöhemmin lisää, stay tuned :)