Nyhtökauraa

Viikonlopun kunniaksi ruokajuttuja. Meillä on miehen kanssa jo jonkin aikaa ollut tavoitteena hiukan vähentää lihansyöntiä: omat syyni ovat sekä eettiset että terveydelliset. Lisäksi pyrimme hankkimaan ostamamme lihan luomuna ja suoraan tuottajalta REKO -ringin kautta (joskaan esimerkiksi kanaa ei ainakaan paikallisissa ringeissä myydä). Kesällä rekoilusta päästiin lipsumaan, koska aikataulut eivät vain osuneet yksiin jakojen kanssa. Nyt syksyn tullen on tarkoitus palata ruotuun senkin suhteen.

Lihansyönnin vähentäminen on tähän asti tapahtunut kokkailemalla välillä kasvisruokia, mutta ns. lihankorvikkeita emme olleet vielä kokeilleet. Viikko sitten onnistuimme vihdoin osumaan paikalliseen ruokakauppaan yhtä aikaa nyhtökauran kanssa: kiinnostus testaukseen on itänyt jo pidemmän aikaa, mutta vaikka tiesimme nyhtistä olevan paikallisessa valikoimassa, emme olleet normaaleilla kauppareissuilla tätä ennen onnistuneet sitä ostamaan.

Aloitimme nyhtökauran testailun kokeilemalla nyhtökaurapitaleivän reseptiä nyhtökauran valmistajan gold & greenin sivuilta (klik!) ja vegepäivän sivuilta cashewpesto-nyhtispastan (klik!) ohjetta. Ja ai NAM miten hyvää! Molemmat ruokalajit jatkoon molempien meidän perheen aikuisten mielestä (ipana ei ollut pitaleivästä innoissaan, mutta pasta upposi häneenkin ;)).

Nyhtökaurassa on omasta mielestäni hiukan epämiellyttävä ominaistuoksu (mies ei kyllä haistanut mitään, joten ongelma voi myös olla minun nenässäni), mutta makua se ei haitannut. Erityisesti pasta oli minusta aivan poskettoman hyvää (vaikka meidän "lisäkesalaatti" olikin taas mallia "laiska kokki":D)! 

Pitaleipänyhtiksemme eroaa ohjeesta sen verran, että unohdin ostaa rucolaa joten sitä ei meidän versiossamme ollut ja tuoretta minttua ei kaupasta löytynyt, joten käytin ripauksen kuivattua. Myös pitaleipänyhtis siis maistui meille, mutta muutaman parannusehdotuksenkin seuraavalle testikierrokselle keksimme: 

- Itse tehty pitaleipä: nyt käytimme laiskuuttamme Pirkan valmiita ja vaikka ne eivät olleet pahoja, eivät ne rehellisyyden nimissä toisaalta maistuneet kovin paljon miltään  

- TAI pohdimme lisäksi, että pitaleivän täytteet saattaisivat toimia erinomaisesti myös ruisleivän päällä, mikä olisi muutenkin toki terveellisempi vaihtoehto. 

- Ranut! Jotenkin tuo annos olisi huutanut ranskalaisia viereensä (peruna tai bataattisellaisia). En tiedä johtuiko himotus kyytipoikana nautitusta cokiksesta vai pitaleivästä, mutta elämys olisi luullakseni vielä täydellistynyt ranskalaisista ;)

Nyhtökaurahan on käyttövalmista myös sellaisenaan ja molemmissa ohjeissa valmistus tapahtuu pyöräyttämällä nyhtis muutaman minuutin ajan öljytilkassa pannulla. Kummankin ruuan valmistukseen kului ehkä vartti, eli ainesten pilkkomiseen, kastikkeiden tekoon ja pastan kiehumiseen kulunut aika. Todellista arjen pikaruokaa siis ja helppoa kuin mikä!

Jos onnistutte nyhtökauraa käsiinne saamaan, niin lämpimästi suosittelen kokeilemaan :) 

Joko olette testailleet nyhtökauraa? Ja tietenkin nyt himottaisi kuulla ne teidän lempparireseptinne :)?

Hauskaa viikonloppua kaikille: syökää hyvin ja rentoutukaa :)

Perjantain paras: My secret (pregnancy) weapon

Lupailin jokunen aika sitten paljastaa raskaudenaikaisen salaisen aseeni. No, tämä nyt on ehkä korkeintaan julkinen salaisuus, sillä monelle tämä vinkki on varmaan jo tuttu. Mutta siltä varalta ettei joku tästä ole kuullut, niin here comes: belly belt.

Olin etukäteen kuullut tuotteesta lähinnä hyvää mutta toki myös jokusen "ei toimi minulla" -mielipiteen. Tilasin paketin (Amazonista, Suomesta näitä alkuperäisiä ei käsittääkseni saa) jo aika alkuraskaudesta ja hyvä olikin, sillä vaikka mahan kasvua ei ulospäin huomannut oikeastaan ollenkaan ennen viikkoa 20-21, alkoivat ensimmäiset tiukat pillifarkut tuntua epämiellyttäviltä melko nopeasti. Belly beltin ansiosta olen selvinnyt omilla housuillani tähän asti ja toivon selviäväni loppuun saakka. Ainut "uhka" tälle suunnitelmalleni lienee se, että melkein kaikissa farkuissani on matala vyötärö ja siten lyhyt vetoketju, joka ei mahdu aukeamaan ja antamaan tilaa loputtomasti. Olen kuitenkin optimisti, että parissa mallissa tuota varaa olisi tarpeeksi paljon loppuun saakka.

Minusta belly beltillä jatketut housut ovat mukavat jalassa. Olen valmis uskomaan, että varsinaiset raskaushousut ovat vielä mukavammat, mutta ei tämäkään systeemi siis ole epämukava (en suostuisi sellaista käyttämään). Jatke on riittävän leveä ja pehmeän tuntuinen. Tai jos ei enää ole, on aika siirtyä yksi nappi pidemmälle tai seuraavaan jatkeeseen ;) Oman kokemukseni perusteella siis suosittelen lämpimästi. Hintaa paketilla oli muistaakseni noin 15 puntaa, joten yhdellä edullisella hankinnalla on mahdollista säästää pitkä penni.

Belttiä tulee pakkauksessa kahta kokoa ja malli sekä nappi- että hakaskiinnitteisiin housuihin. Itse olen vielä pärjäillyt lyhyemmällä jatkeella. Pitkän jatkeen kaverina voi käyttää myös mukana tulleita kangassuikaleita (musta, valkoinen ja farkunsininen), jotta auki jäävä vetoketju ei paljasta liikaa. Hyvin tuo jatkopala piiloutuu minusta pidemmän topin alle (ja pitkää on tässä vaiheessa pakko käyttää anyways, ellei halua että napa vilahtelee). 

Belly beltin lisäksi olen raskausaikana ostanut muutamia pitkiä toppeja kaapissa valmiiksi ollutta pientä valikoimaa täydentämään (Vilasta ja H&M:stä löytyy hyviä ja edullisia ihan tavismallistosta). Varsinaisia äitiysvaatteita olen ostanut yhdet legginsit ja pari mekkoa syksyksi (ovat vasta tuloillaan) -mekot tilasin kun tajusin että yliopistolla pitänee pukeutua vähän muuhunkin kuin hellevaatteisiin, enkä halua venyttää tavallisia syysmekkojani piloille. Ainiin, ja yhdet jumppacaprit hankin myös: H&M:n tavallisesta mallistosta ja ihan omaa kokoani mutta sellaiset, joissa on taitettava vyötärö. Siitä riittää ylös nostettuna isommankin mahan päälle. Muuten olen pärjäillyt olemassa olevilla vaatteillani, ainakin vielä. Toivottavasti pärjään loppuun saakka, sillä tässä vaiheessa olisi harmi joutua ostamaan kovasti jotain uutta. Parin kuukauden takia.

Hankalin osuus raskauspukeutumisessa tullee olemaan syksyiset ulkoiluvaatteet: lenkille kun lähdetään tässä perheessä koirien takia säällä kuin säällä. Minulla on ihana Haglöfsin Gore Tex-puku, mutta housujen vyötärö puristaa aika lailla jo nyt. En millään tule mahtumaan niihin kovin pitkään. (Takki sentään sopii ainakin vielä.) Minulla on kyllä college-housuja joissa on mukava liikkua, mutta sateessa niillä ei paljon tee. Yksi kaveri vinkkasi kokeilemaan miehen housuja, sen taidankin tehdä ihan ensimmäisenä. Yhden ainoan raskausulkoiluhousuja myyvän verkkokaupan olen löytänyt: https://missymom.mycashflow.fi Onko kellään kokemusta noista tuotteista? Hintaa housuilla on aika lailla, enkä siis noihinkaan viitsisi millään muutaman kuukauden takia kovin paljoa sijoittaa.

Miten te muut olette ratkaisseet ulkoilupukeutumisen raskauden aikana..? Hyviä vinkkejä otetaan mielellään vastaan :)

Perjantain parhaat

Perjantain parhaissa tänään teetä! En tiedä teistä, mutta minä olen aikamoinen sokerihiiri. Karkinhimo (akilleenkantapääni on siis nimenomaan karkki, ei suklaa tai leivonnaiset, vaikka hyviä ovat nekin) iskee usein iltaisin. En halua lopettaa karkinsyöntiä kokonaan, vaan yritän opetella "kohtuukäyttäjäksi". Olenkin onnistunut tavoitteessani ja saanut jonkin verran vähennettyä karkin syöntiä. Joskus himo iskee tosi kovana ja silloin tärkeää on löytää hyviä korvaavia juttuja. Esimerkiksi hedelmät eivät omalla kohdallani toimi.

Sen sijaan herkkutee toimii. Lemppareitani ovat esimerkiksi täällä esittelemäni mansikka-lime rooibos tai perinteinen Tiikerin päiväuni :) Jokunen aika sitten ruokakaupassa ihastuin päätäpahkaa Liptonin uuteen sarjaan, johon kuuluu kolme herkullisen kuuloista makua kauniissa paketeissa: Vanilla Caramel ja Blueberry Muffin ovat mustaan teehen tehtyjä, Strawberry Cupcake sen sijaan vihreään.

Innostuin konseptista niin paljon, että ostin heti kaikkia makuja :D

Aivan ehdoton suosikkini on tuo Vanilla Caramel. Tuoksu on huumaavan makea ja makukin herkullinen: melkein kuin fudgea söisi :D Tepsii ainakin minun makean himooni ja pidän itseäni tässä suhteessa aika vaativana kuluttajana... 

Mansikkajuustokakku ja mustikkamuffinssi eivät mielestäni ole maultaan yhtä voimakkaita kuin vaniljakaramelli, enemmän sellaisia "perusmakuisia" tai "ihan hyviä". Mansikkajuustokakku on sikäli positiivinen yllätys, että useimmiten en tykkää vihreästä teestä, koska niissä on helposti kitkerä maku. Tässä ei ole, joten vaikka tee ei mielestäni erityisesti maistu mansikkajuustokakulta, on se kuitenkin kivan makuinen. Mustikkamuffinssin makua olen kokeillut vasta kerran: maistui aika tavalliselta mustalta teeltä, vaikka tuoksussa kiva ripaus mustikkaa olikin. Vaatinee vielä muutaman testikerran ennen lopullista tuomiota. Kaiken kaikkiaan kiva sarja ja mukava lisä ruokakaupan perusvalikoimaan. 

Kaikille iltateehetkeensä herkkua tahtoville suositttelen lämpimästi tuota Vanilla Caramellia! 

P.S. Selvyyden vuoksi: Lipton ei ole maksanut minulle senttiäkään tästä postauksesta ja ihan omin pennosin myös maksoin teeni. Ei sillä että teesponssista kieltäytyisin, jos joku sellaista tarjoaisi ;)

In My Make Up Bag

Ruotsalaisbloggari Angelica Blick esitteli blogissaan (täällä) taannoin omat kasvomeikkisuosikkinsa ja huvittuneena tajusin, että 3/4 meikkituotteesta on samoja kuin itsellänikin.

Kuva: http://nyheter24.se/modette/angelicablick/2013/08/21/f-a-c-e/

Jutusta inspiroituneena, ja koska hiustuotteetkin käytiin juuri perusteellisesti läpi, ajattelin että voisin esitella omatkin suosikkini, eli epäluotettavalle iholleni parhaiksi osoittautuneet meikkituotteet. Here comes :)

Dior Forever -meikkivoide: Minulla sävyssä 010, jota yksi myyjä kutsui "Lumikki -sävyksi". (Jep, mun iho on oikeasti TOSI vaalea.) Kaikillä lentokentillä esimerkiksi ei aina ole tätä sävyä saatavilla, mikä joskus harmittaa: voide on turkasen kallis, joten yritän aina hankkia sitä matkoilta.  Peittävä mutta luonnollinen, mattapintainen mutta lievästi pintakuivassakin ihossa äärimmäisen hyvin toimiva -kertakaikkiaan huipputuote. Sekaan lisään MACin Strobe Liquid Lotion -kuultovoidetta: valoa heijastavat ominaisuudet Foreverissä eivät ole samaa luokkaa kuin joissain muissa testaamissani meikkivoiteissa, mutta ne muut ovat aina alkaneet kiiltää ja rullata niin nopeasti, että itselleni toimivin on tämä erikseen sekoitettu yhdistelmä meikki- ja kuultovoidetta. 

MAC Mineralize Skinfinish: Tuo Angelicankin käyttämä "Lightscapade" sävy taitaa olla jonkinlaisessa kulttimaineessa. Sitä en kuitenkaan ole testannut, vaan itselläni on hiukan luonnollisempi ja lämpimämpi sävy "Soft and Gentle". Tätä sipaisen poskipäille ja kulmaluulle myös arkena, eikä kiillä liikaa.

Make Up Store Tri Brow Color: Tätä kulmakarvaväriä käytän itsekin, useimmiten sekoitan kahta vaaleinta sävyä keskenään. Setin tummin väri on liian tumma, vaikka kulmani ovatkin aika tummat verrattuna hiuksiini. Superriittoisa setti, hankittu joskus vuosia sitten. 

Loppuun vielä omat muut suosikkini:

MAC Mineralize Skinfinish Natural: Tästä on värimerkinnät kuluneet pois, joten ikävä kyllä sävyä en enää muista. Tuote on oikeastaan täysin matta tummäsävyinen puuteri, mutta koska ihoni on niin vaalea, myyjän suosituksesta ostin tämän aikoinaan varjostusväriksi kasvoja muotoileemaan. Ja toimii! Tätä on vaikea sutia liikaa, aivan huipputuote siis.  Suosittelen vinkkiä muillekin kalpeanaamoille :)

MAC Mineralize Blush: Myös poskipuna on MACilta, sävyssä Dainty. Jälleen erinomainen hinta-laatu -suhde, sillä mielestäni tämä on tuote on aivan yhtä hyvä kuin kaksi kertaa kalliimpi Chanelin puna.

YSL Touche Éclat: Jälleen vaaleimmassa 01 -sävyssä. Tätä parempaa valokynää en vain ole löytänyt. Olen kokeillut myös Dioria ja hintahaitarin toisesta päästä Lumenea: en oikein osaa selittää mikä sen eron tekee, mutta jotenkin vain tykkään tästä eniten. Sekoitan Touche Éclata Make Up Storen Cover All Mix -paletin punaiseen sävyyn tummia silmänalusia häivyttämään. Seuraavaksi testivuoroa odottaa Joe Blascon sinisyyttä taittava peitevoide samaan tarkoitukseen. Se on nyt odottanut yli vuoden: en oikeasti tajua miten tuo Cover All Mix vain kestää ja kestää. Siitä on enää ihan vähän jäljellä -mutta sitä on ollut "enää jämät" jo sen vuoden verran. Ja tuote on käytössä päivittäin. No, ehkä sekin päivä vielä tulee että saan korkata Blascon ;) 

MAC Studio Finish Concealer: Tästä olikin juuri pari päivää sitten juttua. Aivan huippu. MUSin setistä tuota sinisyyttä taittavaa lukuunottamatta kaikki muut sävyt on jo käytetty ja punaisuuden peittoon tämä MACin peitevoide on mielestäni selkeästi MUSin palettia parempi tuote.

Sensai 38 Volumising Mascara: Tätä olen käyttänyt kohta 15 vuotta. Paras yhdistelmä pysyvyyttä ja helppoa poistettavuutta hyvällä tuloksella. Välillä kokeilin Cliniquen vastaavalla konseptilla toimivaa ripsaria joka oli myös hyvä, mutta lopputulos on tällä Volumising -versiolla näyttävämpi. Minulla on kohtalaiset ripset luonnostaankin, joten yhtä kattavaa testailua en ripsarien suhteen ole tehnyt kuin vaikka meikkivoiteiden osalta. Tämä on vain niin hyvä, etten osaa kaivata mitään muuta.

Siinä ne, minun luottotuotteeni :) Löytyykö samoja suosikkeja?

Objektiivitestailua

Sain lainaksi Canonin 100mm/2.8 Macro IS USM -objektiivin ja konttailin yhtenä päivänä sen kanssa ympäri pihaa (meinasin kirjoittaa "puutarhaa", mutta en oikein vielä osaa mieltää että minulla olisi "puutarha" ;)).

Olen tähän mennessä kuvannut ensin kameran mukana tulleella objektiivilla ja viime ajat joululahjaksi saamallani 50mm/1.8, joka onkin mielestäni hyvä yleisobjektiivi. Ja erinomainen blogeissa yleiseen kuvatyyliin asukuvineen ja "semicloseupeineen" (joo, alan jargoni hallussa ;)). Mieli kuitenkin tekisi jo seuraavaa objektiivia kuvausmahdollisuuksien kasvattamiseksi ja olen pohtinut tulisiko enemmän tarpeeseen laajakulma vai makro. Otin siis iloisena vastaan mahdollisuuden testailla tätä huippumakroa. Laitoin rinnakkain tai alekkain omalla objektiivillani ja lainaputkella otetut kuvat. (Kuvia ei ole otettu samana päivänä, joten valaistus saattaa vaihdella siitäkin syystä.)

Ja ero omaan 50 milliseeni on kyllä hiukea!

Arvaatteko varmaan mikä kuvattu milläkin..?



Kuvassa on kaksi eri marjaa, mutta suunnilleen saman kokoisia ovat kuitenkin.

Valaistuksen kanssa oli välillä pientä hakemista -toisaalta kuvasin kirkkaassa keskipäivän valossa, joka on muutenkin haastava, saati uudella objektiviilla.

Makro -objektiivilla kuvaaminen oli supermielenkiintoista, sillä usein sen avulla pääsi lähemmäs kuin paljaalla silmällä.

Esimerkiksi apila: en ole oikeastaan koskaan tajunnut, että se näyttää tuolta...

Uusimmassa kamera -lehdessä oli sattumalta juuri aiheeseen sopivaa teemaa: puutarhan kuvaamista ylipäänsä, kuvaamista auringossa ja makrolla kuvaamista. Totesin monet lehden jutut käytännössä tosiksi: mmm. että keskipäivän aurinko ei tosiaan ole hyvä kuvausvalo (vaikka voisi luulla, silloinhan valo on juuri kirkkaimmillaan...), että (tässä kuvassakin näkyvä) punainen väri on erityisen vaikea kuvattava (en saanut makrolla yhtäkään selkeää kuvaa punaisista ruususta tai pelargoniasta!) ja että makrolla olisi paras kuvata jalustan kanssa (yritän saada aikaiseksi vielä, katsotaan ehdinkö laina-aikana; nämä kaikki kuvat käsivaralla.), sillä kuvista tulee todella helposti epätarkkoja, vaikka tässäkin objektiivissa on kuvanvakain.

Ja kun pääsee näin lähelle kohdetta, pitäisi kukkiakin muistaa siivoilla. Siis mikä ihme karva tuohonkin on eksynyt..? Huomasin vasta koneen ruudulla.

Mutta toisaalta makron läpi kuvattuna maailma näyttää kauneimmatkin yksityiskohtansa.

Perjantain parhaat

Uusi tukka.

RH- hairin Riina teki taas taikojansa. Salaisuus piilee kuulemma Kevin Murphyn Powder Puff- hiuspuuterissa. Ostin sitä nyt itselleni toisen purkin: olen siis tykännyt. 

Epäilen kyllä vahvasti, että Riina lisää omaansa vielä keijupölyä. Sillä en minä itse saa hiuksiani tuolta näyttämään. Mutta ehkä taas vähän lähemmäs, kun kerrostettiin ja kevennettiin hiukan lisää. Jos osaisin taas pitää hiuksiani vähän enemmän auki, eikä aina vain ponnarilla. Lisäksi laitettiin vähän vaaleita raitoja raikastamaan kevätlookkia. Me likes :)

Ja huomatkaa keväisiksi muuttuneet kynnet ;)

Toinen perjantain paras on tietenkin postilaatikkoon tipahtanut keltainen kuvasto :D Selailin sitä jo hiukan ennakkoon sähköpostitse saamani linkin kautta, mutta mikään ei voita sivujen taittamista hiirenkorville.

HP- innostus vaihtelee vuodesta toiseen ja tällä kertaa tuntuu, että on vuorossa taas pitkästä aikaa se vuosi, kun olen kiinnostunut aivan kaikesta mitä kuvastossa on... *huokaus* No, budjetti on tiukilla joten mitään kovin suuria hankintoja ei ole luvassa, mutta jotain pientä kivaa kenties kuitenkin...

Ja vin vink! Kehumani Lumenen ihmeöljy on myös Hullaritarjouksessa torstaina 19,90 e (taisin muistaa väärin sen 3+1- hinnan, mutta ei tuo parikymppiäkään NIIN paha ole). Ja lupasin updaten tuloksista: ihan oikeasti, en tiedä onko kyseessä ihan puhdas sattuma vai mitä, mutta ihoni ei ainakaan pariin vuoteen ole ollut näin hyvässä kunnossa! Arvet ovat vaalentuneet edelleen, eikä uusia epäpuhtauksiakaan tunnu syntyvän entiseen tahtiin. Lisäksi yleisesti ottaen ihon väri on tasaisempi ja aamulla iho suorastaan hehkuu, vaikka takana olisi vähemmänkin unta. Otsarypyistä en oikein osaa sanoa: niihin olen kokeillut vasta muutaman kerran, enkä voi sanoa että ne olisivat mainittavasti hävinneet. Minulla on siis kaksi poikittaista, aika syvää ryppyä otsassa, ollut jo parikymppisestä. Yleinen hehku ainakin näkyy otsassa myös, mutta ryppyjen alentumistehoa en ainakaan vielä uskalla lähteä hehkuttamaan. Kaikea muuta kyllä, parin viikon vankalla kokemuksella ;) 

Nyt nukkumaan: takana on superkiireinen työviikko ja se on näkynyt postaustahdissakin. Sama meno jatkuu vielä koko viikonlopun ja ensi viikon, mutta muutama mielenkiintoinen juttu on valmiina tänne blogiinkin siitä huolimatta. 

Ihanaa viikonloppua kaikille :) Nautitaan auringosta vielä kun sitä on, vähän taisivat lupailla lunta sunnuntaista lähtien... 

Löytöjä

Viime (edit: tai siis vielä tällä) viikolla tein muutaman loistolöydön.

Sokoksen 3+1 päiviltä löytyi Lumenen tehoöljy ja perjantaina ostin viikonloppulukemisiksi uuden Tyyli.com- lehden.

Joko lumevaikutus on poikkeuksellisen voimakas, tai sitten tämä ihan oikeasti tehoaa! Lumenen Intensive Recovery Beauty Oil lupaa parantaa ihon tekstuuria: mm. vähentää ryppyjen näkyvyyttä sekä nopeuttaa arpien (mm. akne) ja auringon polttaman ihon paranemista. Itselläni ongelmana ovat näppyjen jättämän punaiset arvet: ei siis varsinaiset aknearvet vaan sellaiset, jotka paranevat kyllä ajan kanssa itsestäänkin, mutta siinä tosiaan kestää. En odottanut mitään tuloksia, mutta minusta arvet olivat selvästi "tasoittuneet" jo yhden käyttökerran jälkeen! Ja nyt, kolmen käyttökerran jälkeen, ihon väri tuntuu kauttaaltaan selkeästi paremmalta, eikä pelostani huolimatta (öljyä epäpuhtaalle iholle...) mitään haittavaikutuksia ole ainakaan vielä ilmaantunut. Arpia olen hoitanut lähinnä poskien alueella, seuraavaksi pitäisi uskaltaa kokeilla mitä tapahtuu otsan poikittaisrypylle: otsa on rasvoittuvampaa aluetta, joten siksi en ole vielä uskaltanut kokeilla öljyä sinne. Toisin kuin ohjeessa, olen laittanut öljyä vain iltaisin ja poskille pelkkää öljyä, enkä enää kosteusvoidetta siihen päälle. Tarjouksessa tämä taisi maksaa noin 14€, tuskin normaalihintakaan päätä huimaa. En oikein itsekään meinaa uskoa, että joku tällainen, vieläpä edullinen, tuote oikeasti tehoaa! (Ehkä joudun perumaan sanani viikon kuluttua..) Ainakin näin lyhyen käytön jälkeen tuntuu että osuin napakymppiin.

Toinen löytö oli  Iltalahden lisälehti Tyyli.com. Poimin sen mukaan uteliaisuudesta ilman suuria odotuksia, mutta lehti yllätti todellakin positiivisesti! Aivan ensimmäiseksi huomasin, että lehti on paksuudeltaa ihan oikean lehden kokoinen ja painettu yllättävän laadukkaan oloiselle paperille. Lehdessä oli kivoja muoti- ja kauneudenhoitojuttuja (mm. erilaisia trendikartoituksia), mielenkiintoisia julkkis- ja tavispukeutujia (Ja mikä parasta pääasiassa suomalaisia! Käännösjuttujen runsaus ärsyttää monissa lehdissä.), esiteltiin suomalaisia muotivaikuttajia ja oli harrastettu jopa (muotiaiheista) "tutkivaa journalismia". Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät jaksa lukea muotilehtien "yhteiskunnallisia" artikkeleita: ne ovat pinnallisuudessaan yleensä turhauttavia, enkä minä muutenkaan siksi lue muotilehtiä, että saisin lisää tietoa yhteiskunnan ongelmista. Niitä varten on aivan eri kanavat. Tyyli.comin jutut olivat mielenkiintoisia muotiaiheisia artikkeleita ja niitä jaksoin lukea- aika paljon on vielä lukemattakin. Suurimmaksi osaksi ne olivat selkeästi suomalaisia juttuja, mutta eivät ns. "Suomi-muotia" jota on ainakin omaan makuuni nähty kyllästymiseen asti. Näin yhden numeron perusteella on paha sanoa enempää, mutta ainakin tämä yksi numero on kyllä lehti just eikä melkein mulle! Ainut huono puoli Tyyli.comissa on, että sen mukana on pakko ostaa se Iltalehti. Tuli luettua sekin sitten, todella pitkästä aikaa. Ja Iltalehti sen sijaan oli jopa huonompi kuin muistin... mutta tuota Tyyli.comia suosittelen kyllä! 

Joulukuvia ja pari testattua tuotetta

Jouluun kuului paljon lämpöisiä hetkiä ystävien ja sukulaisten kera. Tapasimme mm. ensimmäistä kertaa tästä mahasta paljastuneen ihanan pienen pojan, jonka kummeja meistä tulee reilun viikon kuluttua <3 Ystävien lisäksi vietimme aikaa sekä minun että miehen perheen parissa. Herkutellen ja jutustellen. Oli ihanaa kun oli kerrankin aikaa pysähtyä viettämään aikaa kaikkien rakkaiden ihmisten kanssa ilman kiirettä.

Kuusen alla näkyy osa joulupukin tuomista paketeista. Oltiinpa oltu taas kilttejä!

Vihreistä kuulista on kuin varkain tullut yksi joulun suosikkikarkeistani. Alhaalla keskellä on tärkein joulukoristeeni: se on roikkunut kuusessamme aina lapsuudestani saakka ja se ripustetaan kuuseen aina ensimmäisenä. Muut koristeet vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta tämä täytyy aina löytyä :) Tämä taisi olla ensimmäinen vuosi ikinä, kun emme tehneet piparkakkutaloa. Emme ehtineet, eikä sille olisi tänä vuonna oikein löytynyt syöjiäkään. Sen sijaan koristelin kaikille omat sydänpiparit :)

Jouluna testasin Livboxista saamani Sally Hansenin kynsitarrat, joita on kovasti kehuttu. En tiedä millainen poropeukalo oikein olen, mutta kuvasta näkyy miten minulle kävi: tarrat ovat alle vuorokauden ikäiset ja muutama kärki on jo lähtenyt irti. Näitä on hehkutettu ainakin muutamassa eri blogissa ja kivaltahan ne näyttävät. Mutta en tiedä enkö sitten vain osannut kiinnittää noita oikein (vaikka yritin toimia tarkalleen ohjeen mukaan), mutta ainakaan minulla ne eivät kestäneet ollenkaan, ei edes yön yli nukkumista. Näitä on kuitenkin kehuttu nimenomaan kestäviksi..? Ja hyvä kynsilakka kyllä kestää käytössäni moitteettomana 3-4 päivää. En tiedä sitten missä meni vikaan, mutta tämän perusteella en ole vakuuttunut.

Ja hih, nyt vasta tajusin että mähän olen tässä vähän niin kuin käsi "raamatulla" ;) Joululukemisenani Mademoiselle Chanelin elämänkerta, jonka kimppuun pääsin vihdoin, pitkän odotuksen jälkeen.

Tässä kuvassa sen sijaan näkyy kynsien lisäksi yksi saamani joululahja, joka on nyt jo osoittautunut kullanarvoiseksi. Minulla on talvisin erittäin kuivat ja haavoille halkeilevat kädet, johin on kokeiltu kaikkea. Tällä hetkellä tilanne on niin huono, että ihotautilääkäriltäkin alkavat loppua määrättävät voiteet: kaikenlaisia vahvoja voiteita on testattu, mutta aiemmin hyvin tehonneet kortisonivoiteetkin lakkaavat yksi kerrallaan tepsimästä. Kaikenmaailman perusvoiteet ja Bepanthenit on tietenkin testattu myös. Kädet ovat kuivat joka tapauksessa, mutta suurin ongelma ovat haavat, jotka eivät mene kiinni. Väliaikaista apua olen saanut yhdestä kortisonivoiteesta, mutta koska sekään ei tehoa kunnolla, ei tekisi mieli käyttää sellaista myrkkyä ollenkaan. Siksi olenkin äärimmäisen iloinen, että äitini oli löytänyt minulle joulupakettiin tämän Avénen Cold Cream- käsivoiteen. Se ei imeydy ihan niin nopeasti, että sitä voisi käyttää esimerkiksi työpäivän aikana, mutta yöksi laitettuna se on, ainakin tällä hetkellä minulla, yhtä tehokas kuin kortisoni- mutta siis ilman myrkkyjä. Tämä pikku puteli saattaa hyvinkin olla paras joululahjani tänä vuonna. 

StyleC korppukäsineen suosittelee, jos on samasta ongelmasta kärsiviä! Avénen tuotteita löytyy ainakin apteekeista.

Toivottavasti myös muiden joulut sujuivat mukavissa tunnelmissa, miten sitten ikinä sitä vietitkään. Seuraavaksi tulossa on ainakin lahjapostaus ja lähiaikoina myös blogin ensimmäinen arvonta! Stay tuned...

Ihojuttuja

Varoituksena kerron heti alkuun, että luvassa on analyysia iho-ongelmistani: skippaa jos ei näppylät kiinnosta ;)

Hankin kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa kahta kulttimaineessa olevaa Dermalogican tuotetta: precleanse ja daily microfoliant. Aikeenani jo silloin oli kirjoittaa, millaisiksi tuotteet käytössä osoittautuvat. Olen kuitenkinkin lykännyt juttua, mutta kun syyskuun Ellen "Peilikaapin kulttipurkit"- jutussa kehuttiin daily microfoliantia sain viimeisen sysäyksen lopultakin kirjoittaa oman kokemukseni. Omaan ihooni tuote ei nimittäin kovista odotuksista huolimatta sopinut.

Oikeanpuoleinen kuva: http://sokos.s-verkkokauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/BrandiTuote/drhauschka-kasvovesi-spezial/148695/38939/80401/80401/80401

Taustatiedoksi kerrottakoon: ihoni on pintakuiva ja herkkä sekaiho. Epäpuhtauksia esiintyy aina etenkin T-alueella, mutta nk. akneihon tuotteita en voi käyttää, koska ihoni joko kuivahtaa ja/tai reagoi liialliseen hoitoon pukkaamalla lisää finnejä. Melkoisen haasteellinen tapaus siis. Myös kesä pahentaa minulla tilannetta (päinvastoin kuin ymmärtääkseni useimmilla muilla). Säännöllinen kosmetologilla käynti pitää ihon kunnossa, mutta aina ei ole mahdollisuutta kerran kuussa käynteihin. Siksi etsin myös jatkuvasti ihmetuotetta kotiin.

Aloitin kesäkuussa precleansen ja daily microfoliantin käytön, muutam viikko vichyn kasvoille tarkoitetun sk50 aurinkovoiteen käytön aloittamisen jälkeen. Aika pian ihooni alkoi ilmestyä näppyjä. Ensin epäilin, että kyse on vain normaaleista kesänäpyistä. Sitten arvelin, että kyseessä on sittenkin tuo uusi aurinkovoide (vaikka se ei aluksi ongelmia aiheuttanutkaan), joten lopetin sen käytön. Muutosta ainakaan parempaan suuntaan ei kuitenkaan tapahtunut. Joskus iho kuitenkin reagoi hyvään tuotteeseen rajusti ensin lisäämällä näppyjä, ennen kuin alkaa lopulta tehota. Siksi sinnittelin vielä kolmisen viikkoa, mutta sitten alkoivat täysin uudenlaiset oireet: aloin saada normaalisti puhtaisiin poskiini isoja, syvällä olevia ja pahasti tulehtuneita, "kunnollisia akne-finnejä". Sellaisia minulla ei koskaan ennen ole ollut ja peiliin katsominen itketti, jos ihan rehellisiä ollaan. Ajattelin, että onko minun nyt kuitenkin pakko mennä hakemaan Roaccutan- kuuri, jota olen tähän saakka vältellyt, koska se on niin raju koko elimistölle. Päätin kuitenkin ensin kokeilla  päivittäisestä kuorinnasta luopumista. Ja viikossa tilanne normalisoitui niin, että uusien megafinnien ilmaantuminen loppui ja iho alkoi pikkuhiljaa puhdistua normaalikuntoonsa. Mikään muu rutiineissani ei muuttunut, joten oikein mistään muusta reaktio ei voinut johtua kuin tuosta daily microfoliantista. 

Jälkipyykkiä pestään tietenkin edelleen ja sen verran raju oli tuo reaktio, että poskiini tulee jäämään myös joitakin pysyviä jälkiä. Prosessissa löysin onneksi myös kaksi kullanarvoista asetta: Dr. Hauschkan kasvovesi Spezial pystyi pahimpanakin aikana rauhoittamaan ärtsyimmän punoituksen yön aikana. Olen käyttänyt samaa kasvovettä ennenkin ja mielestäni se oli ihan ok, mutta vasta nyt aine näytti todellisen kyntensä. Tämä tuote tulee jäämään pysyväksi osaksi iltarutiiniani. Toinen oivallus tapahtui, kun parantumisvaiheen alettua keksin lopulta kokeilla rupiin Bepanthenia. En tajua miksi tämä ei aiemmin ole tullut mieleeni: ehkä olen pitänyt sitä jotenkin liian rasvaisena kasvojen alueelle. Bepanthen osoittautui kuitenkin varsinaiseksi ihmeaineeksi: jo yhden yön jälkeen iho siistiytyi huomattavasti ja mainitsemani arvet tulevat itseasiassa jäämään paljon pienemmiksi kuin aluksi pelkäsin.

Summa summarun: vaikka daily microfoliantia mainostetaan hellävaraisena ihmeaineena, oli se silti liian raju ainakin omalle iholleni. Tulen käyttämään purkin loppuun normaalin kuorinnan tapaan (kerran tai kaksi viikossa). Uutta en silti todellakaan osta, koska aivan yhtä hyviä, mutta huomattavasti halvempia kuorinta-aineita saa tähän tarkoitukseen. Precleanse sen sijaan luultavasti tulee jäämään: sitä käyttäessä kirjaimellisesti näkee miten meikki ja muu lika sulaa kasvoilta. Lisäksi Dr. Hauschkan kasvovesi suihkutetaan kasvoille, eikä sitä pyyhitä pois: siksi precleansen tuoma lisäpuhdistusteho normiputsarin oheen tuntuu erityisen tarpeelliselta. 

Miksi sitten lykkäsin jutun kirjoittamista? Odottelin rohkeutta ottaa ennen/jälkeen kuvat. Ennen-kuvat otin jo, mutta jälkeen-kuvassakin tilanne on vielä tässä vaiheessa (noin kuukausi käytön lopettamisen jälkeen) sellainen, että en ole valmis tuomaan meikittömiä kasvojani julkisuuteen. Rehellisyyden nimissä en usko pystyväni siihen koskaan. Hatunnosto kaikille, jotka tähän pystyvät: sellaiset kuvat ovat kannustaneet minuakin vaikeina hetkinä. Ikävä kyllä itse en ole näin rohkea. Toivottavasti kuitenkin tästä jutusta on apua jollekin samanlaisten ongelmien kanssa kamppailevalle: tuote on sen verran kallis, että jos iho on aiemmin reagoinut herkästi, ei välttämättä kannata tehdä samaa hutiostosta. Jostakin tuotteen maine on silti tullut, joten varmasti normaalimmalle iholle tämä tuote on hyvä ja lunastaa lupauksensa kirkkaammasta ja kuulaammasta ihosta (tai Ellen sanoin: "Iho on kuin uudestisyntynyt sädehtien kirkkaana ja pehmeänä."). Lisäksi halusin vinkata Dr. Hauschka- ja Bepanthen- löydöistäni, jos jollakulla on vielä kokeilmatta. Ja vielä lopuksi toivon tarinani tsemppaavan mahdollisia kohtalotovereita: muitakin iho-ongelmien kanssa kamppailevia aikuisikäisiä on.

Tällaisia mietteitä näin sunnuntain kunniaksi;) Onko siellä kellään kokemuksia näistä (tai muista) dermalogican tuotteista?

Little Black Things

Aloitin tämän postauksen kirjoittamisen jo perjantaina, mutta en koskaan ehtinyt julkaista sitä- tai mitään muutakaan. On ollut kirjaimellisesti kädet täynnä työtä ensin häiden järjestelemisessä, sitten juhlimisessa ja vielä lopuksi jälkien siivoamisessa. Nyt on väsynyt, mutta onnellinen olo. Oli aivan mahtavan onnistuneet juhlat, mutta niistä lisää kunhan ehdin purkamaan kuvia kamerasta :)

On jäänyt esittelemättä muutama, jo jokunen viikko sitten tekemäni kauneudenhoidollinen hankinta.

Kulttimaineeseen noussut ja kovasty hypetetty Tangle Teezer lunasti lopullisesti paikkansa myös minun meikkikaapissani viimeistään lauantain jälkeen, kun selvitin toivottomaan takkuun juhlakampauksen alle tupeeratun tukkani täysin kivuttomasti ja paljon nopeammin kuin olisin ikinä uskaltanut edes haaveilla. Normaalisuihkun jälkeen tukkani ei mene mitenkään megapahaan takkuun, mutta Tangle Teezer on silti  nopein, helpoin ja hellävaraisin tapa selvittää se.

Niin ikään legendaariset Tweezermanin pinsetit hankin, koska vanhoilla pinseteilläni ei enää oikein saa tartuttua yhtään mihinkään. JA ero on kyllä huima: jos jossain on karva, niin Tweezerman kyllä nappaa sen. Vanhoilla tylsillä pinseteillä olen tottunut olemaan sen verran kovakourainen, että superterävän Tweezermanin kanssa saan olla oikeasti varuillani, etten riko ihoa. Mutta tehokas on, tykkään :)

Kolmas ja uusin esittelemätön ostokseni on Maybellinen Master Precise liquid eyeliner silmänrajaustussi. Olen arkisin aika laiska silmämeikinkäyttäjä ja ajattelin, että tussin avulla olisi helppo tuoda hiukan vaihtelua peruslookiin. Tussi on päässyt käyttöön vasta kerran, mutta levittäminen kävi yllättävänkin helposti: kokeilin vasta ohutta perusrajausta, mutta jo sen avulla muuten helppo ja supernopea silmämeikki sai uutta syvyyttä. Kunhan jälki muuttuu hiukan varmemmaksi, aion ehdottomasti yrittää myös kissarajauksia :) Tussin pysyvyyteen olin supertyytyväinen: se pysyi nätisti siellä missä pitikin pitkän päivän kaupungilla ja sen jälkeen kesti mm. koirien pesut leviämättä. Aion jatkaa harjoituksia, toistaiseksi vaikuttaa varsin lupaavalta :)

Toivottavasti kaikkien viikonloppu on sujunut mukavasti, kuulemisiin taas huomenna!

Cristalliste

Ostin edellisellä kampaamokäynnilläni kampaajan suosituksesta Kérastasen uuden, erityisesti pitkille hiuksille suunnatun, Cristalliste-sarjan shampoota. Vasta nyt olen päässyt testaamaan Cristallistea ja tykkään!

Mietin shampoon ostoa hetken, koska olin lukenut siitä ristiriitaisia arvosteluja. Keskustelin asiasta kampaajani kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että tuotteen vastaanottoon vaikuttanee aika vahvasti ainakin odotukset siitä, miten selviksi pelkkä shampoo hiukset jättää. Käytin kymmenisen vuotta pelkkiä Tigin shampoita, joiden jäljiltä hiukset ovat selviä jo ennen hoitoainetta. Tykkäsin Tigistä, mutta ihan puhtaasta vaihtelunhalusta siirryin pari vuotta sitten kokeilemaan muitakin merkkejä: lähinnä Kérastasea ja Kevin Murphya. Näistä merkeistä kaikki kokeilemani shampoot jättävät (vähintään puoli)pitkät, paksut ja värjäyksistä jonkin verran kärsineet hiukseni hiukan "takkuisiksi", eikä edes hoitoaine + jätettävä hoitoaine selvitä hiuksia kokonaan, vaan harjaa joutuu käyttämään ihan selvitystyöhön. Shampoon vaahtoavuus ei myöskään ole yhtä hyvä kuin Tigissä. Ero johtuu kampaajani mukaan siitä paljonko ja minkä kokoisena silikoni shampoossa on: nyrkkisääntönä mitä enemmän, sen selvemmät hiukset ovat jo valmiiksi. Hiusten repiminen on huono juttu, mutta niin on paljo silikonikin: jokainen tehköön valintansa.

Itse tykkään Cristallistesta (minulla on paksujen hiusten versio, hennoille hiuksille on omansa), joka muuten on silikoniton, parabeeniton ja väriaineeton. Shampoo vaahtoaa melko helposti (paremmin kuin muut kokeilemani Kérastaset ja Kevin Murphy) ja tuntuu ihanan kermaiselta, jonka lisäksi tuoksu on mielettomän hyvä: melko hento, mutta erittäin miellyttävä (siis kaukana Tigin karkkituoksuista, joista kyllä tykkäsin myös). Hiuksien selvittämiseen joutuu käyttämään harjaa, mutta pienet takut selviävät nopeasti, joten itselleni tämä ei ole ongelma (hoitoaineena käytän edelleen Kevin Murphyn ihanaa Angel (edit: Washia) Rinseä ja lisäksi tällä hetkellä käytössä on L'orealin Mythic Oil hiuksiin jätettävänä hoitona). Cristalliste lupaa "Täydellisen puhtaat, vapaasti hulmuavat ja höyhenenkevyet hiukset." ja minusta lupaus tulee lunastettua: pesun jälkeen hius on pehmeä ja ilmava. Olen tottunut pesemään hiukseni joka päivä (eli siihen, että ne tuntuvat aina todella puhtailta), mutta nyt olen alkanut ensimmäistä kertaa ikinä miettimään pesuvälin harventamista, koska tukka ei yhden päivän jälkeen tunnu rasvaiselta edes minusta. Lisäksi hiukset ovat upean kiiltävät. 

Omasta puolestani siis suosittelen lämpimästi:)

Dagens & Glow

Polttarikuvien käsittely on vielä aivan kesken: kuvien fokus oli "yllättäen" jossain muualla kuin minussa (kaiken lisäksi minä taisin ottaa suurimman osan kuvista eli olen kameran toisella puolella), mutta ehkä sieltä jokunen otos tännekin löytyy. Katsotaan. Oli aivan mahtava viikonloppu, kiitos kaikille osapuolille vielä kerran :)

Kuvassa päivän asu pitkästä aikaa.

takki/Selected Femme, huivi/By Malene Birger, hame/Naf Naf, paita/Filippa K, sukkikset/Wolford, korvakorut/Våga, laukku/Mulberry - jaloissa Wondersin uudet baltsut, harmi vain etteivät näy kuvassa...

Tähän samaan postaukseen ajattelin vihdoin kirjoittaa jo ennen vappua viime viikolle lupaamani testaustuloksen Doven Summer Glow-voiteesta. Kuvien ottamien osoittautui nimittäin minulle liian haastavaksi. 

Tämä oli paras kuva mikä irtosi- ja tämäkin on sen verran huono, etten ihan sen vuoksi kehdannut tehdä asiasta omaa postausta. MUTTA vaikka sävyt eivät erotukaan oikein, on kuvasta kuitenkin erotettavissa se tosiasia, että Dove-jalka on kuin onkin tummempi kuin toinen. Sävy (se vaaleampi summer glow) on todella luonnollinen ja hento jopa minun maidonvaalealla ihollani- juuri täydellinen siis. Kontrasti on kuitenkin sen verran pieni, että joko kuvaajan taito ja tai kamera eivät oikein riittäneet tuomaan sitä esiin. 

Olen kuitenkin sitä mieltä, että sävy ei merkittävästi syventynyt enää kolmannen päivän jälkeen. (Yhteensä olin siis kuvaa otettaessa levittänyt voidetta viikon verran toiseen jalkaan.) Doven summer glow on minusta hyvä vaihtoehto, jos haluaa hiukan päivettynyttä sävyä, mutta arastelee "kunnon" itseruskettavien käyttöä. Rajoja tällä tuskin saa aikaiseksi vaikka yrittäisikin. Hyvä hinta-laatusuhde. Ajattelin tästä lähtien käyttää voidetta joka toinen päivä vuorotellen tavallisen kosteusvoiteen kanssa- molempiin jalkoihin ;)