Tämän piti olla eilinen perjantain paras, mutta kävikin niin että perjantain paras oli perjantai itse: sammuin kuin saunalyhty jo aikaisin ja nukuin tänään puoleen päivään. Tavallaan on kivaa olla taas joskus noin väsynyt: kertoo siitä, että päivät ovat täynnä (onneksi mielekästä!) ohjelmaa. Opiskeluhommia on rutosti ja mies on reissussa vajaat kaksi viikkoa, joten sen lisäksi että raskaus alkaa fyysisesti tuntua selkeästi aiempaa enemmän, on minulla meidän karvaisten hoitovastuu. Äitini on tosin ollut suureksi avuksi, äidit on kyllä parhaita <3
Mutta siis: olen pitkästä aikaa päätä pahkaa rakastunut laukkuun! Tämän tahtoo!!!!!
Kuva/photo credit: http://www.shopbop.com/keren-crossbody-see-by-chloe/vp/v=1/1599819593.htm?fm=search
Törmäsin See by Chloen kaunokaiseen
WhoWhatWear -sivustolla. Nyttemmin tuo I-H-A-N-A sininen laukku ei enää löydy ainakaan Shopbopin sivuilta, josta kuvan alunperin kaappasin. Ilmeisesti jokunen muukin on laukkuun siis ihastunut... Minun sydämeni vei kuitenkin nimenomaan tässä kuvassa oleva sininen versio: mustanakin laukku on toki kaunis, mutta siinä ei silloin mielestäni ole "sitä jotain", johon itse rakastuin.
Käytännöllisyydestään huolimatta en yleensä käytä yliolanlaukkuja, sillä vaatteet niiden alla tuntuvat aina menevän ryttyyn. Jotenkin niiden mittasuhteetkaan eivät usein näytä oikeilta minun päälläni. Mutta tämä kaunokainen... tätä voisin kuvitella käyttäväni. Sininen väri olisi juuri the juttu asussani: olen jo pidempään haaveillut kirkkaan värisestä laukusta, jolla olisi helppo piristää mustanpuhuvia kokonaisuuksia. Ajattelin clutchia, mutta tällainenkin toimisi. Rehellisyyden nimissä vauva-arjessa varmaan noin tuhat kertaa paremminkin kuin kirjekuori... Myös laukun nahka näyttää ihanan pehmoiselta.
Eikös tämmöinen olisi just hyvä tuoreen äidin omille tavaroille ;D? Ettei tarvitsisi kaivaa puhelinta ja avaimia aina hoitolaukun pohjalta... Hmmmmm.... kuinkahan kiltti olen ollut tänä vuonna, mitenköhän jos kirjoittaisi joulupukille.... Ainahan sitä voi ainakin yrittää ;)
Pienen haaveiluhetken jälkeen on aika palata taas hommiin. Tämän viikonlopun agendalla on tajuttoman ison pyykkivuoren selvittäminen, kouluhommien ahkera edistäminen ja LEPO. Onneksi on nuo koirat, jotka lisäksi pakottavat joka päivä myös ulkoilemaan: muuten saattaisin hautautua koko viikonlopuksi neljän seinän sisään.
Ainiin: eilen illalla ennen sammahtamistani ehdin käydä äitini ja hänen miesystävänsä kanssa katsomassa Mielensäpahoittaja -elokuvan. Olen tainnut ennenkin mainita, että suomalaiset elokuvat eivät kauhean usein osu omaan makuuni. Mielensäpahoittaja -fani kuitenkin olen, joten lähdin mielelläni mukaan katsomaan millainen elokuvasta on saatu. Ja tykkäsin kyllä: elokuvan maailma oli kuvitettu hyvin vastaamaan omaa, kirjoista saamaani mielikuvaa. Elokuvassa sai myös nauraa, mutta yleissävyltään se oli mielestäni yllättävän tumma. Siihen oli tuotu paljon sukupolvien välisiä, yleismaailmallisia teemoja aikojen ja tapojen muuttumisesta. Ennakkoluuloista ja niiden voittamisesta. Kaipa leffaa on mahdollista katsoa myös pelkkänä huumoripläjäyksenä, mutta minusta elokuva ei ole ennen kaikkea komedia. Tai ei ainakaan aivan kepeä sellainen. Jos mielensäpahoittaja kiinnostaa, niin minusta katsomisen arvoinen elokuva kyllä :)
Seuraavan kuivausrummullisen jälkeen voisi hilpaista sinne lenkille: täällä ainakin paistaa ihana aurinko. Pihahommiahan tällä säällä olisi mielekkäintä tehdä, ja niitäkin piisaisi, mutta ei auta: nyt on aivan pakko uppoutua koulujuttuihin. Onneksi nekin on kiinnostavia, sitten kun vain tehtävään saa tartuttua :)
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille sinne ruudun toiselle puolelle!