Eteinen

Zubi's corner -blogin ihana Suvi aloitti kivan haasteen, jonka minäkin sain. Näköjään jo elokuussa (apua, miten tässä näin kauan meni..?). Haasteen ideana on kuvata näkymä ulko-ovelta eteiseen, kodin käyntikorttiin. VIHDOIN sain minäkin kuvan napattua: yllättävän hankalaksi osoittautui yhdistää edes kohtuullisen siistissä kunnossa oleva eteinen valoisaan aikaan käytettävissä olevaan, pirteään kuvaajaan mutta väsyneisiin koiriin (jotta eivät rynni ovesta pihalle heti kun alan tähtäilemään eteistä kameralla).

Meillä eteinen on sisustuksellisesti yksi kodin ongelmallisimpia paikkoja ja se tullee (keittiön ohella) kokemaan suurimmat muutokset (joskus tulevaisuudessa siintävässä...) remontissamme. Eteinen on tavallaan aika tilava, mutta se on myös melko kapea ja pitkänmallinen, joten tila on kaikesta huolimatta vähän epäkäytännöllinen. Ja vaikean sisustaa. Sinne kuljetaan pikkuruisen tuulikaapin kautta, joka on pääsyyllinen ahtauden luomiseen. Eteisestä taas on kulku sekä keittiöön, vessaan, kylpyhuoneeseen ja saunaan että takaterassille, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen johtavaan käytävään. Ehjiä seinäpintoja ei siis ole nimeksikään ja koska tilan läpi kuljetaan jatkuvasti (ja kulkusuunnat ovat melko sotkuisia ja vievät eri suuntiin), kulkureitit on pidettävä  vapaina. Muovimatto lattialla ei myöskään ole mieleeni, enkä oikein osaa päättää mitä mieltä olen isoisoisäni päätyseinään rakentamasta "parkettikuvioinnista". Irti sitä ei toki tulla repimään, mutta yksi mahdollinen ajatus tilan rauhoittamiseksi on ollut levyttää se piiloon. Tosin jo nyt huonekalujen ja tekstiilien avulla tehty raikastusoperaatio on mielestäni saanut seinän näyttämään aiempaa rauhallisemmalta, joten kun lattia vielä saadaan kuntoon, voi olla ettei seinä enää näytäkään hullummalta. Ainakin se on persoonallinen ja arvostan sen taustalla olevaa käsityötä.

Massiivinen senkki on ollut tässä talossa tuolla paikalla "aina" ja toimii sekä hyvänä laskutasona että tilavana säilytyskalusteena. Valkoinen pinnatuoli siirtyi eteisestä makuuhuoneeseen ja toinen tuollainen ruskea tuoli siirrettiin sen tilalle, jotta istumapaikkoja olisi edelleen muutama. Tuolit ollaan muuten verhoilemassa uudelleen kenties jo ensi viikonloppuna, kun keksin äkkiä että minulla on sopivaa sisustuskangasta jäljellä. Melkein päätin julkaista kuvan vasta kun tuoleissa on uudet istuimet, mutta ajattelin sitten että eiköhän näitä ole jo odotettu riittävän kauan muutenkin... Tässä on muitakin sisustuspostauksia jonossa, joten laitetaan uudelleen verhoillut tuolit sitten sinne hännille odottamaan :)

Vaikka haasteeseen ei varsinaisesti kuulukaan kuin tämä yksi kuva, niin laitetaan nyt bonuksena yksi koiraperheen todellisuudesta kertova myös:

Kumisaapasta, huomioliiviä, tassupyyhkeitä, hihnoja, valjaita... vähän näyttää näin syyspuolella erilaiselta kuin kesällä meidän muuttaessamme taloon (kuva täällä) ;D Ja täällä asuu vasta kaksi aikuista (ja kaksi koiraa)... Kuten kuvasta näkyy, kengille ei eteisessä ole tällä hetkellä mitään säilytystilaa, jossa ne saisi pois näkyviltä.

Laaja eteisremontti tai ei, tuloillaan olevan vauvan takia kellariin menevälle portaikolle pitää tehdä jotain jo aika lähitulevaisuudessa. Näihin portaisiin ei pelkkä portti yläpäässä auta, sillä melko vanhakin lapsi sujahtaa noiden kaiteiden välistä hyvin vikkelästi: talon rakentamisen aikoihin ei ollut ihan samoja turvallisuussääntöjä kuin nykyään ja minä olen ollut (ensimmäistä kertaa) taloon muuttaessani jo sen verran järjellinen olento, että asiaan ei tarvinnut silloin vielä puuttua. Parhaillaan pohdinnassa on erilaisia tilapäis- ja pysyväisvaihtoehtoja, mutta kovin lähellä ratkaisua ei vielä olla.

Tuleeko teille mieleen ideoita tuohon portaikkoon? Jossain määrin helpointa saattaisi olla laittaa lasi tai pleksi nykyisen kaiteen eteen tai taakse ja sitten portti kulkuaukkoon, mutta koira- ja lapsiperheessä on pakko tunnustaa tosiasiat: en ikinä jaksaisi siivota niitä kuonon- ja tahmakäden jälkiä niin usein kuin pitäisi. Jonkinlainen lisärimoitus kenties..? En oikein edes tiedä mitä kaikkia vaihtoehtoja on olemassa.

Ehkä nuo sandaalit ja ballerinat joutaisi jo siirtää talvisäilöön ja kaivaa nahkasaappaat pikkuhiljaa esille... Nilkkuritilanne on tänä syksynä todella heikko ja tarvitsisin kyllä uudet. Lisäksi pitää miettiä minkälaisia vaatimuksia tulevat kärrylenkit asettavat vaate- ja kenkäkaapille: ellen halua elää seuraavaa vuotta pelkästää lenkkivaatteissa, pitää minun hiukan päivittää ulkoiluvaatevarastoani. Mutta katsotaan noita sitten tarkemmin synnytyksen jälkeen :)