keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Hämyisiä joulunodotustunnelmia

Tänään on paistanut aurinko, mutta postauksen kuvat ovat hiukan hämyisemmistä fiiliksistä. Teksti on roikkunut luonnoksissa koko alkuviikon, sillä bebellä taitaa olla blogitutka: heti kun avaan koneen ja alan käsitellä kuvia tai naputella tekstiä, kuuluu sängystä piip tai miehen sylistä vaativainen "ääääää" nälän merkiksi ;) My boss be cute but ruthless <3

Ensimmäisen adventin ja joulukuun alun kunniaksi halusin minäkin lisätä hiukan jouluisempaa tunnelmaa meille. Varsinaisia joulukoristeita en ihan vielä kaivanut esiin, mutta sunnuntaina ja maanantaina ripottelin erilaisia valoja sekä ympäri taloa että pihaan; elävää tulta ja erilaisia sähköisiä jouluvaloja. Leivoin ensimmäiset joulutortutkin -glögikausi on korkattu jo pari viikkoa sitten. 

20141129-IMG_7750
20141129-IMG_7755
20141201-IMG_7866
Instagramissa minua seuraavat tietävätkin, että teimme maanantaina pienen ekskursion vauvan kanssa kodin ulkopuolelle. Käytiin Poriin lokakuun lopussa avatussa Puuvilla -kauppakeskuksessa, sillä parkkihalliin on helppo ajaa ja liikkua vaunujen kanssa avarilla käytävillä. Vauva nukkui suurimman osan reissua, joten paitsi että söimme kaikessa rauhassa Pannukakkuravintolassa (nam!), ehdin hoitaa asioita (ja saada erinomaisen hyvää palvelua!) Sonera -kaupassa, sekä joulushoppailla Maria Drockilan kynttiläpuodissa sekä vihdoin Poriinkin saapuneella Clas Ohlsonilla (heh, ihan huvittaa miten paljon odotin nimenomaan tätä liikettä uudessa kauppakeskuksessa ;)). Ostoslistalla oli sähkökynttelikkö keittiöön sekä "jotain" jouluista myös eteisen senkin päälle, jossa ei ilmalämpöpumpun aiheuttaman puhurin vuoksi voi eläviä kynttilöitä polttaa.

Keittiöön olin jo pari vuotta etsinyt jotain kivan näköistä, mutta kohtuuhintaista kynttelikköä. Monen muun tavoin haaveilen Design House Stockholmin Joy -kyntteliköstä (kuva täällä), jonka valmistus tosin huhujen mukaan on loppu?, mutta budjetti ei ihan siihen taivu tällä hetkellä. Ulkonäöltään tämä Clasulta ostamani (yllä) ei siis ehkä ole aivan juuri sitä mitä olisin toivonut, mutta tein kompromissin sinne edullisuuden suuntaan, koska välttämättä vihdoinkin halusin jonkinlaisen kynttelikön myös tuohon keittiön ikkunalle. Olen ihan tyytyväinen ratkaisuuni, minusta tuo on ihan mukava sekoitus modernia ja perinteistä henkeä. Eteiseen löytyi valkoinen tähti: en ollut tullut ajatelleeksikaan että noita saa muunalaisina kuin ripustettavina versioina. Valaisimessa on lisäksi käytännöllinen ratkaisu, sillä sain kaupan päälle harmaan varjostimen vaihdettavaksi tähden tilalle kun se alkaa tuntua liian jouluiselta. Idea on hyvä: yksi lisävalaisin ei tuossa kohtaa ole liikaa muunakaan aikana.

20141201-IMG_7872
20141130-IMG_7799
Terassin kaiteeseen viritetyt valot näkyvät kauniisti makuuhuoneen ikkunasta myös sisälle. Näky yhdessä tyttären pinnasängyn kanssa on jotenkin niin tunnelmallinen, että liikutuin melkein kyyneliin näitä kuvia ottaessani. Taitaa vielä olla jokunen ylimääräinen hormooni elimistössä ;) Valoratkaisu on kauniin lisäksi käytännöllinen, sillä vaunujen kanssa kuljetaan meille takaovesta. Takapiha on muuten aivan pilkkosen pimeä, ellei sisältä näy valoa. Jonkinlainen oikea ulkovalaisin olisi tarpeellinen investointi, mutta sitä odotellessa nämä jouluvalot auttavat asiaa.

20141129-IMG_7782
Vauva sai mummolta ensimmäisen joulukalenterinsa <3 Ja minä äitini kirpparilta löytämän upean tarjottimen: Tine K:n upean marokkolaishenkisen tarjotinpöydän (kuva täällä) inspiroimana yritin etsiä pienempää tarjotinta vastaavalla idealla muutamista liikkeistä, mutta en löytänyt mieleistäni. Indiskassa oli yksi tosi kaunis versio, mutta se oli turhan iso meille. Äiti oli sen sijaan kirpparireissulla osunut kultasuoneen ja löytänyt juuri sen mitä olin vailla. Kiitos äiti <3

20141130-IMG_7819

20141130-IMG_7815
Valoporon perimme talon mukana äidiltäni: rakastin tätä lapsena. Muutaman vuoden se oli tauolla, mutta nyt halusin sen ehdottomasti taas ikkunaan. Bebe on nyt kovasti kiinnostunut kaikista valoista ja vaikka hän ihan vielä ei taida poroa hahmottaa, tuntui silti tärkeältä saada poro laukkaamaan paikalleen. Perinteet ovat aina olleet minulle itselleni hirveän tärkeitä ja haluan aloittaa niiden luomisen myös tyttärelleni. (Huomaa myös vauvan vahtimisesta uuvahtanut koira...)

Millä mallilla teillä muilla on jouluvalmistelut? Joko on kaikki tontut kaivettu kaapeista ja kuusi koristeltu vai onko vielä liin aikaista..?

Miehen isyysvapaan viimeinen päivä on tänään, joten me taidetaan jatkaa tonttuiluja vauvan kanssa kahden miehen ollessa töissä. Lisäillään koristeluja pikkuhiljaa ja autetaan joulupukkia lahjojen kanssa. Kaikki lahjaostokset on oikeastaan jo tehty (olin onneksi kaukaa viisas ja päätin tehdä lahjaostokset ennen vauvan syntymää, etten joudu survoutumaan täpötäysiin kauppoihin vauvan kanssa), joten ohjelmassa on paketointia. Ja yleistä tunnelmointia: miten yleellistä pystyä ihan vain keskittymään joulun odotukseen!

6 kommenttia:

  1. Tosiaankin tuo on luksusta kun äitiyslomalla ehtii keskittyä joulun odotukseen (ja kaikkiin muihinkin vastaaviin). :) Taitaa olla aika yleinen vaisto noilla vauvoilla, että heti kun äiti keskittyy johonkin (tietokone, kirja, ruoka, suihku), niin iskeekin äkillinen tarve saada maitoa tai mitä tahansa muuta. Mutta itse ainakin onnistuin opettamaan T:n aika pienenä siihen, että äiti nyt vaan tekee näitä juttuja ja hän alkoi esim. viihtyä hyvin sitterissä vaikkapa katsellen kun olin suihkussa. Kuulostaa muuten aika ankealta, mutta ihan mukavaa meillä oli. Ja nykyään minä olen se, joka meillä saa tehdä rauhassa omia juttujaan. "Äiti mitä sinä puuhaat, minä leikin täällä ittekkeen" ja iskä puolestaan ei saa olla koskaan rauhassa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ongelmana on se, ettei ole ostettu sitteriä ja lattiallekaan ei koirien takia voi vauvaa juuri laittaa: hän on siis koko ajan joko sylissä tai sängyssään nukkumassa. Jotenkin kuvittelin että pärjätään ilman, mutta nämä pari päivää on jo todistanut etten saa tehtyä yhtään mitään kun mies on töissä. Siispä sitteri lähti heti tänään tilaukseen ja toivottavasti saapuu pikapikaa postissa vapauttamaan mun kädet :) Sitten voidaan mekin alkaa vähän harjoittelemaan itsekseen viihtymistä: muutenkin vauvan näkö alkaa kehittyä, joten kohta hän varmaan jaksaa kiinnostua myös jostain roikkuvasta lelusta. Ainakin toivottavasti ;)

      Poista
    2. Sitteri on kyllä kätsy! Vaikka tietystihän ihan kaikki vauvat eivät siinä viihdy, meillä onneksi T viihtyi hyvin. Mites muuten kantoliina, onko se teillä käytössä?

      Poista
    3. Juu toivon kovasti että meidänkin bebe siihen tykästyy :) Ei ole kantoliinaa: manduca on, mutta sitäkään ei vielä ole testattu. Kantoliinaakin on kyllä mietitty: pitää nyt katsoa millaiseksi tämä meidän meno tässä muodostuu :)

      Poista
  2. Ostin saman kynttelikön clasulta. Tsekkaappa vastaukseni koruasiaan blogistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas sulla hyvä maku ;) Pitääpäs heti "kipaista" katsomaan!

      Poista

Kiitos kun jätit kommentin:)!