Loppukesän tuoksu

Se on kuulkaas loppukesä nyt! Ai mistä tiedän? No siitä että minulle on tullut hirveä vimma tehdä ja saada aikaiseksi. Sama toistuu säännöllisesti joka kesän päätteeksi, syksyn kolkutellessa ovella. Tunne ei varsinaisesti liity kalenteriin, mutta ilmaantuu useimmiten juuri heinä- elokuun taitteessa. Kun loppukesä alkaa tuoksua ilmassa ja ajatukset kääntyvät tulevaan. Lppukesä on minulle aina kaikkein inspiroivinta aikaa, jotenkin täynnä mahdollisuuksia ja lupauksia kaikesta uudesta.

Tänä vuonna vimma on erityisen laaja-alainen ja samaan aikaan tekisi mieli touhuta pihalla, remontoida sisällä ja pistää vaatekaappikin kokonaan uusiksi. Kirpparikassi täyttyy kovaa vauhtia ja tyylikin tekisi mieli pistää kokonaan uusiksi. Imetysvaatteet ja trikoo alkaa pikkuhiljaa nk. piisata, mutta muutama kuukausi pitäisi vielä niiden kanssa jaksaa. Ensimmäinen opintoihin liittyvää kurssi (verkossa tosin) starttaa jo muutaman viikon kuluttua ja ajatukset askartelevat äitiysloman jälkeisissä asioissa. Opintoja tosin teen alkuun kotoa käsin etänä ja lokakuun lopussa sitten vasta palaan kirjaimellisesti koulun penkille. Silloin mies jää hetkeksi isyysvapaalle, joten nyt on varmistunut sekin että bebe saa olla kotona vielä tämän vuoden loppuun saakka -asia jota hiukan jännitin ja josta olen hurjan iloinen.

Vimmaa pitää malttaa purkaa askel kerrallaan, joten kesän ollessa kauneimmillaan olen aloittanut pääasiassa puuhailemalla ulkona. Uuden puutarhainnostukseni kourissa olen ensimmäistä kertaa (siis liioittelematta ja minähän olen sentään kasvanut tässä talossa ja pihassa....) ihan oikeasti tutustunut siihen, mitä kaikkea meillä kasvaa. Pientä osaa siitä olen puutarhuriksi opiskelevan ystäväni suosiollisella avustuksella muokkaillutkin ja vielä enemmän on tehty suunnitelmia. PALJON karsimista, vähän uusia juttuja -PALJON projektia tulevillekin kesille.

Ulkohommien lisäksi olemme vierailleet Vaasassa, Turussa ja Vantaalla. Saaneet vieraita Helsingistä ja puuhailleet kaikenlaista. Eikä miehen loma ole vielä edes alkanut :D Saimme vihdoin ja viimein aikaiseksi treffata myös Zubi's cornerin Suvin kanssa: luettuamme toistemme blogeja vuosia, oli hassu tunne tavata joku oikeastaan ensimmäistä kertaa, vaikka samalla toinen olikin tavallaan jo tuttu.  Kuvia ei tullut otettua, keskityimme enemmän höpöttämiseen. Jatkotapaamisestakin jo vähän puhuttiin, joten jatkoa toivottavasti seuraa myöhemmin syksyllä :)

Kesäinen hurlumhei alkaa kuitenkin hiukan hellittää ja tilalle on siis tullut järjestelmällisyyden kaipuu, sitä myötä palailen pikkuhiljaa tänne bloginkin puolelle taas aktiivisemmin. Seuraavaksi alankin purkaa kuvia koneella ja naputella postausta asuntomessuista :)

Mitäs teille kuuluu :)?