sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Lauantain Copycat

Kyselin eilen mielipiteitä leffaillan asuksi ja copycatin kohteeksi toiveen mukaan päätyi alla oleva What I Wore -blogista löytämäni asu.

WIW9.10.
Kuva: http://whatiwore.tumblr.com/post/63640219469/what-i-wore-sunny-side

Tässä siis minun versioni (älkää rankaisko kuvan laadusta, valon määrässä on kevyt ero...).

1
En omista nahkahametta mutta kiiltäväpintainen, paksusta satiinista tehty hame on minusta aika saman oloinen. Modailin myös yläosaa, sillä ainut tumma raitapaitani on sinisellä pohjalla. Alunperin olin ajatellut pukea sen, sillä periaatteessa tykään sinisen ja mustan yhdistelmästä. Tämä sinisen sävy oli kuitenkin ihan väärä, joten luovutin ja pukeuduin vaaleampaan raitaan.

3
2
pusero/Filippa K, hame/H&M, koru/Zara, sukkahousut/Wolford, kengät/Red Shoe, vyö/Vila, korvikset/Studio Bilbao

Olen myös löytänyt uudelleen viime syksyn suosikkihuivini :)

4
takki/Karen Millen, huivi/Zara, laukku/Vintage Jouni

5
Mitäs pidätte minun versiostani?

Leffa oli muuten Dome Karukosken uusin "Leijonasydän". Tykkäsin! Ja mies myös. Eihän se nyt mikään American History X ole (yksi lempileffojani muuten), mutta varsin kelvollinen. En ole mikään suuri suomalaisten elokuvien fani: rehellisesti sanottuna minuun iskee usein myötähäpeä niitä katsoessani. Nyt ei todellakaan tarvinnut hävetä. Leffaa on jonkun verran moitittu epäuskottavasta juonesta ja natsi-ideologian syvemmän tarkastelun puutteesta. Muutama epäuskottava elementti elokuvassa toki oli, mutta minun mielestäni ei häiritseväksi asti. Sen sijaan natsi-ideologian ontoksi tai tyhjäksi jäämisen tulkitsen tarkoituksenmukaiseksi: koko ideologia on juuri niin tyhjä kuin millaisena se elokuvassa näyttäytyy. Ja päähenkilöiden syyt ideologian omaksumiseen tuodaan kyllä esiin minusta aivan selkeästi (toisin kuin jossain kritiikissä väitettiin). Herätti paljon ajatuksia ja keskusteltiin aiheesta miehen kanssa vielä koko kotimatka. Neljä tähteä :) Se on paljon se, suomalaiselle elokuvalle minulta.

Lokoisaa sunnuntai-illan jatkoa :)

4 kommenttia:

  1. Kiva asu! Tykkään a-linjaisista hameista, varsinkin kun vyötärön kohta on napakka (tai kurottu yhteen vyöllä kuten sulla). :)
    Mä en myöskään pidä suomalaisista leffoista. Jotenkin aiheet ja juoni on yleensä kovin kuluneesti kerrottu. Mukava, että Leijonasydän on poikkeus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tuota hametta on tullut käytettyä aika vähän juuri sen vuoksi, että se on vyötäröltä minulle liian iso ja siksi vyön käyttö on yleensä ihan pakollista. Tässä vyökin kuitenkin toimi minusta ihan hyvin.

      Leijonasydänkin kertoo uskoakseni enemmän jostain 90 -luvun Joensuusta kuin nykypäivän todellisuudesta, mutta pohdittiin miehen kanssa että saas nähdä leimahtaako saman tyyppinen viha uudelleen (itse pelkään että niinkin voi helposti käydä). Juonessa klisheitä hyödynnetään kuitenkin myös virkistävän poikkeuksen aikaansaamiseksi, vaikka tosiaan niitä epäuskottaviakin kohtia löytää.

      Poista
  2. Aivan ihana asu! <3 Tuollaista hametta kaipailisin itsellenikin.

    Ja kiva kuulla, että leffa oli hyvä. Kuulostaa sun kuvauksen perusteella erittäinkin katsomisen arvoiselta.

    VastaaPoista
  3. Kiitos :) Hame oli H&M-löytö muutama vuosi sitten. Hiukan harmittaa, sillä olisi sittenkin vaan pitänyt ostaa kokoa pienempi. Vyön kanssa menee. Tykkään materiaalista tosi paljon: tuollainen paksu satiini laskeutuu hyvin ja kiilto tuo muuten perusmustaan hameeseen vähän "sitä jotain".

    Suosittelen kyllä leffaa mikäli aihepiiri kiinnostaa :)

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin:)!