Kulttuurilauantai

Lauantaina vietin ystäväni kera kulttuuripäivää. Päivä alkoi Galleria Laboratoryn Northern Woman in Chanel- näyttelyssä, jonne ehtii vielä 27.1. asti. Kuvat olivat upeita! Kauniita ja koskettavia. Näyttely on ilmainen. Suosittelen ehdottomasti käymään jos yhtään kiinnostaa!

Kuva (by Johannes Romppanen): http://www.laboratory.fi/2013/01/northern-women-in-chanel-peter-and-ingela-farago-opening-party-laboratory-05-12-2012/

Näyttelyn jälkeen kävimme Vapianossa syömässä. Vapiano avattiin viime kesänä, jolloin siitä oli juttua monissa blogeissa ja sitä kehuttiin kovasti. Olen jo pidempään miettinyt että se pitäisi käydä testaamassa ja nyt kun olimme menossa Kinopalatsiin elokuvaan, oli sijainti niin täydellinen, että sain suunnitelman vihdoin toteutettua. Eiliseen teemaan viitaten sanon, että syömäni pizza oli ok. Ainekset lupasivat hyvää, mutta toteutus oli kuivahko. Ravintola oli melkein täynnä, joten Vapiano on selkeästi suosittu paikka. Omaa suosikkipaikkaa siitä ei kyllä tullut, mutta kiva että vihdoin pääsin testaamaan. Ihan ok, kaikin puolin. 

Kuva: http://www.nytimes.com/2012/11/04/movies/keira-knightley-in-joe-wrights-anna-karenina.html

Ruuan jälkeen suuntasimme siis Kinopalatsiin katsomaan Anna Kareninaa. Kirjaa en ole lukenut, mutta elokuvan alettua muistin että olen itse asiassa nähnyt Anna Kareninan balettina aiemmin, tosin siitä on luultavasti jo viitisen vuotta aikaa. Sitä kautta Tolstoin kaunis mutta traaginen tarina kuitenkin oli jokseenkin tuttu. Kerrontaan oli valittu epätavallinen tapa, jossa useissa kohtaa oltiin ikäänkuin teatterin näyttämöllä ja lavasteissa. Alkuun vaati pientä ponnistelua pysyä lavasteidenvaihtojen ja teatraalisuuden perässä, mutta kun kerrontaan tottui, niin se oli minusta oikeastaan aika hauska. Ja yllättävän tutun tuntuinen, kun kerran olin viimeksi nähnyt tarinan balettina. Tarina itsessään onkin sellainen, että sen dramaattisuus soveltuu erinomaisesti näyttämölle. Tarina ei tosin ole kovin vauhdikas, joten joko olen MTV-sukupolven keskittymiskyvytön ja viihdytystä vaativa edustaja, tai sitten pituudesta olisi voinut vähän tinkiä. Toisaalta tuo hieman hitaampi (vaikka en käyttäisi tästä elokuvasta missään nimessä esimerkiksi sanaa viipyilevä!) tahti ja räiskähtelyjen (siis tehosteiden, ei todellakaan henkilödraaman!) puute loi lisää teatterinomaista tunnelmaa, ainakin minusta. En tiedä onko Anna Kareninasta koskaan sävelletty oopperaa, mutta suorastaan ihmettelen ellei ole. Upeita pukuja ja maisemia (tai no: tapahtumat sijoittuvat lähinnä sisätiloihin joten ehkä pitäisi kehua lavastusta tai tehosteryhmän taitoja), sekä hyviä näyttelijöitä. Kokemuksena hieno ja epätavallinen teatterin ja elokuvan sekoitus. Minä tykkäsin, mutta tämä varmaan kyllä jakaa mielipiteitä.

Sitten vielä päivän asu :)

paita/Marimekko, farkut/Zara, kaulakoru/Accessorize, rannekoru/Beso Helsinki, kello/DKNY, laukku/Mulberry

Olisin halunnut pukea asuun neuleen alle valkoisen kauluspaidan, mutta itseasiassa en omista perinteistä valkoista kauluspaitaa ollenkaan: vain muutaman 3/4-hihaisen ja yhden sellaisen, jossa on pieni röyhelö nappilistassa. Röyhelö kuitenkin näkyi ikävästi ohuen silkkivillaneuleen alta, joten jouduin vaihtamaan alle Filippa K:n mustan trikoopaidan. Ei niin raikas, mutta ihan toimiva vaihtoehto. Jalkaan tuli mustat saappaat; kiireessä en ehtinyt hakemaan niitä alakerrasta yläkertaan kuvaa varten- joudut siis käyttämään mielikuvitustasi :)

Onko ruudun sillä puolen joku jo ehtinyt käydä katsomassa Anna Kareninan? Mitä mieltä olit?